Tasa-arvo http://matias.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132802/all Fri, 16 Nov 2018 09:43:06 +0200 fi Leskeneläke on uudistettava vastaamaan nykypäivää http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa <p>Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin &quot;susipareista&quot;. Ja melko harvinaista oli, että &quot;susiparille&quot; syntyi lapsia.</p><p>Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite &quot;naisleskeneläke&quot; korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.</p><p>Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.</p><p>Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.</p><p>Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.</p><p>Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.</p><p><strong>Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?</strong></p><p>Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.</p><p>Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa &quot;epäoikeudenmukaisesta&quot; leskeneläkkeestä sanoen mm: &quot;Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan.&quot; Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.</p><p><strong>Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?</strong></p><p><strong>Ensinnäkin</strong> se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.<br /><strong>Toiseksi</strong> se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.</p><p><strong>Miten asiat korjataan helposti:</strong></p><p>Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun &quot;parisuhde-eläkekertymän&quot; käytäntöön.<br />Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.</p><p>Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.</p><p>Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.</p><p>Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.</p><p>Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.</p><p><strong>Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa?</strong> Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.</p><p>Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin "susipareista". Ja melko harvinaista oli, että "susiparille" syntyi lapsia.

Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite "naisleskeneläke" korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.

Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.

Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.

Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.

Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.

Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?

Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.

Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa "epäoikeudenmukaisesta" leskeneläkkeestä sanoen mm: "Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan." Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.

Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?

Ensinnäkin se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.
Toiseksi se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.

Miten asiat korjataan helposti:

Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun "parisuhde-eläkekertymän" käytäntöön.
Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.

Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.

Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.

Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.

Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.

Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa? Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.

Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.

 

]]>
5 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa#comments Eläke Epätasa-arvo Leskeneläke Tasa-arvo Fri, 16 Nov 2018 07:43:06 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264258-leskenelake-on-uudistettava-vastaamaan-nykypaivaa
Pneumokokkirokotus ja kansalaisten välinen tasa-arvo Suomessa? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa <p>Sain joitakin viikkoja sitten kirjeen Siilinjärven terveyskeskuksesta. Siinä kerrottiin syksyn influessarokotuspäivistä&nbsp; kotikunnassamme ja siitä, että rokotukset ovat maksuttomina tietyille riskiryhmille (yli 65-vuotiaat, jokin yleistä terveydentilaa alentava pitkäaikaissairaus tai lääkitys). Kirjeessä tarjottiin myös mahdollisuutta samanaikaiseen pneumokokkirokotukseen. Silloin piti hankkia resepti pneumokokkirokotteeseen ja lunastaa rokote apteekista sekä viedä se mukanaan rokotuspisteeseen.&nbsp;</p><p>Pneumokokkirokotus suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Niitä ovat mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Bakteeri leviää pisaratartuntana. Lääkärilapsieni suosituksesta hankin reseptin. Reseptin kanssa menin apteekkiin ja lunastin rokotteen (88,80&euro;). Sen jälkeen rokotuspisteeseen ja homma hoitui. On myöskin syytä huomata, että rokote ei ole sairausvakuutuksen korvaama lääke. Näin siksi, ettei rokotuksessa ole kysymyksessä sairaanhoidosta vaan terveydenhoidosta.</p><p>Puhuin illalla puhelimessa Joensuussa asuvan kaverini kanssa. Hän kertoi, että oli myös ottanut ko. rokotuksen. Mutta Pohjois-Karjalassa mhyös pneumokokkirokote oli maksuton riskiryhmille. Melkoisen tasa-arvoista Suomessa! Valtava ero kahden naapurimaakunnan välillä!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain joitakin viikkoja sitten kirjeen Siilinjärven terveyskeskuksesta. Siinä kerrottiin syksyn influessarokotuspäivistä  kotikunnassamme ja siitä, että rokotukset ovat maksuttomina tietyille riskiryhmille (yli 65-vuotiaat, jokin yleistä terveydentilaa alentava pitkäaikaissairaus tai lääkitys). Kirjeessä tarjottiin myös mahdollisuutta samanaikaiseen pneumokokkirokotukseen. Silloin piti hankkia resepti pneumokokkirokotteeseen ja lunastaa rokote apteekista sekä viedä se mukanaan rokotuspisteeseen. 

Pneumokokkirokotus suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja vastaan. Niitä ovat mm. keuhkokuume, aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Bakteeri leviää pisaratartuntana. Lääkärilapsieni suosituksesta hankin reseptin. Reseptin kanssa menin apteekkiin ja lunastin rokotteen (88,80€). Sen jälkeen rokotuspisteeseen ja homma hoitui. On myöskin syytä huomata, että rokote ei ole sairausvakuutuksen korvaama lääke. Näin siksi, ettei rokotuksessa ole kysymyksessä sairaanhoidosta vaan terveydenhoidosta.

Puhuin illalla puhelimessa Joensuussa asuvan kaverini kanssa. Hän kertoi, että oli myös ottanut ko. rokotuksen. Mutta Pohjois-Karjalassa mhyös pneumokokkirokote oli maksuton riskiryhmille. Melkoisen tasa-arvoista Suomessa! Valtava ero kahden naapurimaakunnan välillä!

 

]]>
8 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa#comments Pneumokokkirokotus Sairauden hoito Tasa-arvo Terveyden hoito Thu, 15 Nov 2018 12:40:27 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264222-pneumokokkirokotus-ja-kansalaisten-valinen-tasa-arvo-suomessa
Miesten tasa arvo - Liian loukkaavaa Åbo Akademille http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/mJuVTPikS8g?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/mJuVTPikS8g?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Muistatteko, kun viime viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen ylenkatsoi huolia miesten sananvapauden kaventumisesta leimaamalla ne &quot;miesjurnutukseksi&quot;? Sanomattakin oli selvää, että niin moni oman elämänstä tasa-arvoaktiivi riemuitsi uudesta seksistisestä ja alentuvasta sanasta, ja yltyi ivallisesti kyselemään, että missä sitä miesten sananvapautta muka olisi kavennettu? Kuka muka on estänyt miehiä sanomasta mitään?</p><p>Ja pari päivää myöhemmin Åbo Akademi sitten tarttui tuumasta toimeen näyttäen esimerkkiä siitä, miten tämä akatemian eräillä osa-alueilla muhiva totalitaristinen liikehdintä todella uhkaa tuhota kampuksilta niin sananvapauden kuin akateemisen vapaudenkin, erityisesti miehiltä.&nbsp;</p><p>Kyse on Åbo Akademin kampuksella kansallisena miestenpäivänä järjestettävästä seminaarista nimeltään Tasa-arvo miesnäkökulmasta &ndash; provosoiva itsestäänselvyys. Seminaarin nimen todenperäisyyttä ei olisi voinut paljon räikeämmin alleviivata kuin kieltämällä miesten tasa-arvoseminaari liian provosoivana ja laitoksen arvojen vastaisena.&nbsp; Tapahtumaan oli kutsuttu laajalla skaalalla väkeä mm. feministijärjestöistä sekä yksi männävuosien kuumimmista homoikoneista, Army of Loversin Alexander Bard. Samassa tapahtumassa aiottiin näyttää Cassie Jayen dokumenttielokuva, The Red Pill movie, joka kertoo miesten tasa-arvoliikkeestä Yhdysvalloissa.</p><p>Muutaman opiskelijan ja henkilökunnan edustajan muodostama porukka vaati tilavuokran ja tapahtuman peruuttamista. Syinä oli mm. se, että Bard on vaatinut #metoo-kampanjan aktiiveja noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, jottei syyttömiä miehiä tuomittaisi ilman todisteita. Samoin karvoja oli nostattanut Red Pill-elokuvan väitetty feminismivastaisuus ja rahoituskytkökset äärioikeistoon, vaikka Jaye itse on tunnustava feministi ja maksoi projektinsa omista rahoistaan sekä joukkorahoituksella.</p><p>Seminaarin juontajaksi ja moderaattoriksi oli kutsuttu Yle Svenskan toimittaja Bettina Sågbom, joka ei ottanut uutista peruutuksesta ilomielin vastaan. Itse asiassa Sågbom paljasti, että tähän miesten tasa-arvoa käsittelevään tapahtumaan oli kutsuttu keskustelijoiksi myös feministejä, joista maltillisimmat olivat luvanneet osallistua, mutta sittemmin peruuttaneet tulonsa, kun äärifeministinen Geheime Campuspolizei oli herännyt ja alkanut masinoida tapahtuman kieltämistä. Sågbomin mukaan Åbo Akademin ajatuspoliiseille ei kuitenkaan ollut ongelma esittää miesten tasa-arvoa käsittelevän paneelin osallistujaksi ruotsalaista äärifeministiä, joka on julkisesti sanonut miesten olevan sairaus. Sågbom myös sanoi, että Ylen journalisteja on häiriköity feministiaktivistien toimesta. Aika erikoista ottaen huomioon, että nettihäiriköintiä on kolmannen aallon feministien juhlapuheissa pidetty yhtenä patriarkaalisen sorron julmimmista työkaluista.</p><p>Ajallemme tyypillisesti Åbo Akademin johto alistui näiden parin äänekkään valehtelijan edessä lähettäen ympäri maailmaa signaalin, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, akateeminen väittely sekä tutkiva journalismi ovat niin suuria uhkatekijöitä, että niiden pääsy oppilaitoksen tiloihin on estettävä. Toki, yksityisellä toimijalla tulee edelleenkin olla oikeus valita, millaiseen toimintaan tilojaan antaa käyttöön, mutta Åbo Akademi on julkista rahoitusta saava oppilaitos. Sillä ei tule olla oikeutta estää akateemista keskustelua tiloissaan nyt esitetyillä perusteilla. Toki, jos Åbo Akademilta vedetään kaikki julkinen rahoitus pois, niin siinäpähän sitten syrjivät sukupuolen perusteella sen minkä haluavat.</p><p>Tiedän, että näiden aktivistien joukko on marginaalisen pieni ja niinpä toivonkin, että akatemian edustajat ottavat nyt näkyvästi kantaa tähän asiaan. Åbo Akademin johdolta voisi esimerkiksi vaatia täsmennystä siitä, mikä miesten tasa-arvossa on niin halventavaa ja loukkaavaa, että asiasta keskusteleminenkin pitää kieltää kampusalueella?</p><p>Sen valtavan akateemisen enemmistön, joka vielä arvostaa totuuden etsimistä avoimen keskustelun kautta, on nyt viimeistään herättävä todellisuuteen ja estää akatemian valuminen näiden kolmannen aallon feministiaktivistien ja muiden fasistien käsiin.&nbsp; Koska jos asialle ei tehdä mitään, ja akatemia politisoituu Yhdysvalloista nähdyllä tavalla, niin mitä jää jäljelle? Ei mitään muuta kuin ajatuspoliisi, joka tuhoaa akateemisen vapauden ja sananvapauden. #terestroika</p><p><a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html" title="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html">https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html</a><br /><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss</a><br /><a href="https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020" title="https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020">https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-...</a><br /><a href="https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset" title="https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset">https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset</a><br /><a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html" title="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html">https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html</a><br /><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=mJuVTPikS8g

Muistatteko, kun viime viikolla Helsingin Sanomien artikkelissa Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen ylenkatsoi huolia miesten sananvapauden kaventumisesta leimaamalla ne "miesjurnutukseksi"? Sanomattakin oli selvää, että niin moni oman elämänstä tasa-arvoaktiivi riemuitsi uudesta seksistisestä ja alentuvasta sanasta, ja yltyi ivallisesti kyselemään, että missä sitä miesten sananvapautta muka olisi kavennettu? Kuka muka on estänyt miehiä sanomasta mitään?

Ja pari päivää myöhemmin Åbo Akademi sitten tarttui tuumasta toimeen näyttäen esimerkkiä siitä, miten tämä akatemian eräillä osa-alueilla muhiva totalitaristinen liikehdintä todella uhkaa tuhota kampuksilta niin sananvapauden kuin akateemisen vapaudenkin, erityisesti miehiltä. 

Kyse on Åbo Akademin kampuksella kansallisena miestenpäivänä järjestettävästä seminaarista nimeltään Tasa-arvo miesnäkökulmasta – provosoiva itsestäänselvyys. Seminaarin nimen todenperäisyyttä ei olisi voinut paljon räikeämmin alleviivata kuin kieltämällä miesten tasa-arvoseminaari liian provosoivana ja laitoksen arvojen vastaisena.  Tapahtumaan oli kutsuttu laajalla skaalalla väkeä mm. feministijärjestöistä sekä yksi männävuosien kuumimmista homoikoneista, Army of Loversin Alexander Bard. Samassa tapahtumassa aiottiin näyttää Cassie Jayen dokumenttielokuva, The Red Pill movie, joka kertoo miesten tasa-arvoliikkeestä Yhdysvalloissa.

Muutaman opiskelijan ja henkilökunnan edustajan muodostama porukka vaati tilavuokran ja tapahtuman peruuttamista. Syinä oli mm. se, että Bard on vaatinut #metoo-kampanjan aktiiveja noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, jottei syyttömiä miehiä tuomittaisi ilman todisteita. Samoin karvoja oli nostattanut Red Pill-elokuvan väitetty feminismivastaisuus ja rahoituskytkökset äärioikeistoon, vaikka Jaye itse on tunnustava feministi ja maksoi projektinsa omista rahoistaan sekä joukkorahoituksella.

Seminaarin juontajaksi ja moderaattoriksi oli kutsuttu Yle Svenskan toimittaja Bettina Sågbom, joka ei ottanut uutista peruutuksesta ilomielin vastaan. Itse asiassa Sågbom paljasti, että tähän miesten tasa-arvoa käsittelevään tapahtumaan oli kutsuttu keskustelijoiksi myös feministejä, joista maltillisimmat olivat luvanneet osallistua, mutta sittemmin peruuttaneet tulonsa, kun äärifeministinen Geheime Campuspolizei oli herännyt ja alkanut masinoida tapahtuman kieltämistä. Sågbomin mukaan Åbo Akademin ajatuspoliiseille ei kuitenkaan ollut ongelma esittää miesten tasa-arvoa käsittelevän paneelin osallistujaksi ruotsalaista äärifeministiä, joka on julkisesti sanonut miesten olevan sairaus. Sågbom myös sanoi, että Ylen journalisteja on häiriköity feministiaktivistien toimesta. Aika erikoista ottaen huomioon, että nettihäiriköintiä on kolmannen aallon feministien juhlapuheissa pidetty yhtenä patriarkaalisen sorron julmimmista työkaluista.

Ajallemme tyypillisesti Åbo Akademin johto alistui näiden parin äänekkään valehtelijan edessä lähettäen ympäri maailmaa signaalin, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, akateeminen väittely sekä tutkiva journalismi ovat niin suuria uhkatekijöitä, että niiden pääsy oppilaitoksen tiloihin on estettävä. Toki, yksityisellä toimijalla tulee edelleenkin olla oikeus valita, millaiseen toimintaan tilojaan antaa käyttöön, mutta Åbo Akademi on julkista rahoitusta saava oppilaitos. Sillä ei tule olla oikeutta estää akateemista keskustelua tiloissaan nyt esitetyillä perusteilla. Toki, jos Åbo Akademilta vedetään kaikki julkinen rahoitus pois, niin siinäpähän sitten syrjivät sukupuolen perusteella sen minkä haluavat.

Tiedän, että näiden aktivistien joukko on marginaalisen pieni ja niinpä toivonkin, että akatemian edustajat ottavat nyt näkyvästi kantaa tähän asiaan. Åbo Akademin johdolta voisi esimerkiksi vaatia täsmennystä siitä, mikä miesten tasa-arvossa on niin halventavaa ja loukkaavaa, että asiasta keskusteleminenkin pitää kieltää kampusalueella?

Sen valtavan akateemisen enemmistön, joka vielä arvostaa totuuden etsimistä avoimen keskustelun kautta, on nyt viimeistään herättävä todellisuuteen ja estää akatemian valuminen näiden kolmannen aallon feministiaktivistien ja muiden fasistien käsiin.  Koska jos asialle ei tehdä mitään, ja akatemia politisoituu Yhdysvalloista nähdyllä tavalla, niin mitä jää jäljelle? Ei mitään muuta kuin ajatuspoliisi, joka tuhoaa akateemisen vapauden ja sananvapauden. #terestroika

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005885577.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890098.html?ref=rss
https://minedu.fi/documents/1410845/3992590/%C3%85bo+Akademi+avtal+2017-2020
https://minedu.fi/yliopistot-sopimukset
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005890343.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005890784.html?ref=rss

]]>
65 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille#comments Åbo Akademi Akatemia Kampus Miestenpäivä Tasa-arvo Thu, 08 Nov 2018 06:15:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263820-miesten-tasa-arvo-liian-loukkaavaa-abo-akademille
Tasa-arvo kotouttamispolitiikassa http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa <p>Minun vanhempani ovat molemmat Afganistanista ja joskus 80-luvulla pakenivat sotaa Iraniin. Minä olen syntynyt Iranin pääkaupungissa, Teheranissa ja sieltä 13 vuotta sitten muutin kiintiöpakolaisena Suomeen. Suomeen muutettiin äitini ja sisarusteni kanssa. Tänne muutto oli perheelleni todella iloinen asiaa, sillä se merkitsi meille turvallisuutta ja normaalia elämää. Minun esimerkiksi ei pitänyt enää olla lapsityöläinen ja sain mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja elää kuten tavallinen teini-ikäinen tyttö. Muutto Suomeen oli kuitenkin pelottava asia minulle. Minua pelotti se, että jouduin jättämään kaiken taakseni ja aloitin uuden elämän maassa, josta en tiennyt mitään muuta kuin sen, että se on Nokian maa. Kuten monelle muullekin maahanmuuttajalle pahin shokki minulle oli Suomen sää ja lakritsin syöminen. Mutta äkkiä sopeuduin ympäristöön, sillä tässä maassa on todella paljon arvokkaita asioita, jotka lämmittävät sydäntä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Minun&nbsp;kohdalla asiat oli suunniteltu kotouttamisen osalta tosi hyvin, koska varsinainen kotouttamisen prosessi alkoi jo ennen kuin&nbsp;tulin Suomeen. Meille tuli Teheraniin viranomainen, joka kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta ja naisen asemasta. Kiintiöpaikolaisuuden ansiosta kotouttaminen alkoi minun perheeni kohdalla heti ensimmäisenä päivänä, kun saavuimme Suomeen. Suomen kielen intensiivikurssi alkoi heti ja äkkiähän minä ja minun muut sisarukseni olimme opiskelemassa muiden suomalaisten lasten kanssa. Koulun jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi. Tällä hetkellä työskentelen vastaanottokeskuksessa terveydenhoitajana ja työ ohella toimin aktiivisesti naisjärjestötoiminnoissa ja Vantaan kaupungin luottamustehtävissä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä täällä Suomessa patriarkaaliseen yhteiskuntaan tottuneelle nuorelle tytölle oli alusta alkaen voimaannuttavaa. Muistan edelleen, että teini-ikäisenä seisoskelin huoneessani peilin edessä ja sanoin ääneen itselleni: &rdquo;Täällähän on ihana olla tyttö&rdquo;. Täällä on ihana olla tyttö, sillä ihmiset vaalivat tasa-arvoa ja suomalaiset ovat vuosikausia tehneet sinnikkäästi töitä tasa-arvon eteen. Täällä on ihana olla tyttö, koska ei tarvitse sukupuolensa takia kokea sortoa ja haaveilla esimerkiksi opiskelusta. Vaikka Suomessa tasa-arvon eteen on tehty sinnikkäästi työtä, täälläkin tapahtuu paljon törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia suljettujen ovien takana. Etenkin vähemmistöryhmissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein muulta yhteiskunnalta piiloon. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä sorto tyttöjä kohtaan on yhteiskunnallisella tasolla tuttu vain teoreettisena ilmiönä. Tyttöihin kohdistuvaa sortoa ei usein osata tunnistaa tai sortoon ei puututa riittävän ajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Monissa etnisten ja vähemmistöuskontojen ryhmissä syrjitään tyttöjä systemaattisesti nimenomaan sukupuolen takia. Vähemmistöyhteisöissä tyttöihin kohdistuva sorto ilmenee esimerkiksi pakkoavioliittona, sukupuolielimien silpomisena ja kunniaväkivaltana. Patriarkaalisilla arvoilla on hallitseva rooli yhteisöjen ilmapiirissä ja monia ihmisoikeusrikkomuksia saatetaan perustella kulttuurisilla ja uskonnollisilla syillä.&nbsp;<strong>Tapakulttuurin tai uskonnollisten perusteluiden ei voida sallia menevän ihmisoikeuksien tai Suomen lain edelle.&nbsp;</strong>Sorto ja syrjintä eivät johdu aina yhteiskunnallisista rakenteista vaan se on usein myös vähemmistöyhteisöjen sisältä kumpuavaa. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeus ja päätäntävalta omasta kehostaan ja elämästään eivät aina ole yksiselitteisesti taattuja oikeuksia vähemmistöyhteisöissä. Pyrin edistämään maahanmuuttajanaisten asemaa nimenomaisesti yhteisöjen sisältä, sillä vakavat naisiin kohdistuvat ongelmat eivät ratkea ilman vähemmistöyhteisöjen jäsenten tahtotilan muutosta. Olen toiminnallani onnistunut aktivoimaan lukuisia maahanmuuttajia puuttumaan yhteisöidensä epäkohtiin. Olen vakuuttunut, että miten laajemmin viestimme pääsee leviämään, sitä paremmin voimme aiheuttaa murroksen patriarkaatin kitkemiseksi. Uskon, että meissä maahanmuuttajissa etenkin maahanmuuttajanaisissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Miksi heittää voimavarojamme hukkaan?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten on tutkimuksissa todettua, maahanmuuttajien, erityisesti konfliktialueilta tulleiden työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Lisäksi työllistyminen pakolaistaustaisilla näyttää kuitenkin erityisen vaikealta. Maahanmuuttajien kotouttamisprosessin on oltava nopea ja tehokas, jotta maahanmuuttaja ei jämähdä paikoilleen pitkiksi ajoiksi. Kotouttamisen alkuvaiheeseen panostaminen ehkäisee samalla mahdollisesta syrjäytymisestä syntyviä ongelmia ja vähentää siten kustannuksia tulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suureksi ongelmaksi koen, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen kotouttamispalveluissa unohdettu. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla ongelmana on usein se, että kodin ja lastenhoito on vain naisten vastuulla. Naisille ei tarjota sellaista mahdollisuutta, että he saisivat apua lastenhoitoon ja he itse pääsisivät opiskelemaan. Monissa kulttuureissa se on naisen oma ongelma, miten hän onnistuu järjestämään&nbsp;asiat ja hoitamaan kodin sekä lapset. Tilanne on niin, että kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista.&nbsp; He saattavat olla eristyksissä yhteiskunnasta monta vuotta, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.Varhaiskasvatuksen pitää uudistaa niin, että maahanmuuttajanaisten on mahdollista saada yhteiskunnallista tukea lasten hoitoon ja samalla itse pääsee vaikka opiskelemaan ja löytämään paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Jos maahanmuuttajaäiti on hyvin integroitunut, se tavallaan heijastuu positiivisesti koko perheen, etenkin lasten kotoutumiseen ja integrointiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vähemmistöyhteisöissä ilmeneviin tyttöihin kohdistuviin ihmisoikeusongelmiin ei ole Suomessa pureuduttu riittävästi. Esimerkiksi kotouttamispalveluissa pitää tuoda selkeämmin ilmi Suomen lainsäädännön, uskonnonvapauden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat kulttuurista ja sosiaalista kotoutusta kielen opetuksen ohella. Lisäksi viranomaissektorin koulutukseen on panostettava, jotta tyttöihin kohdistuva sorto tunnistetaan helpommin. Kotouttamispalveluissa resurssit on kohdistettava matalan kynnyksen ja ns. yhden luukun periaatteella toimivaan palvelumuotoon, josta maahanmuuttajat voisivat kysyä heitä askarruttavia asioita, sillä etenkin maahanmuuttajanaisen on vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan.&nbsp;Maahanmuuttajien kotoutuminen helpottuu, kun he löytävät kotoutumista, kielikoulutusta, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevat palvelut saman katon alta. Tällä hetkellä maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnatut palvelut ovat liian hajallaan eri virastoissa.&nbsp;Mielestäni siis kotouttamispalveluihin pitää panostaa ja maahanmuuttopolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsova, tällä tavoin pystytään vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja ehkäisemään lieveilmiöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minun vanhempani ovat molemmat Afganistanista ja joskus 80-luvulla pakenivat sotaa Iraniin. Minä olen syntynyt Iranin pääkaupungissa, Teheranissa ja sieltä 13 vuotta sitten muutin kiintiöpakolaisena Suomeen. Suomeen muutettiin äitini ja sisarusteni kanssa. Tänne muutto oli perheelleni todella iloinen asiaa, sillä se merkitsi meille turvallisuutta ja normaalia elämää. Minun esimerkiksi ei pitänyt enää olla lapsityöläinen ja sain mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja elää kuten tavallinen teini-ikäinen tyttö. Muutto Suomeen oli kuitenkin pelottava asia minulle. Minua pelotti se, että jouduin jättämään kaiken taakseni ja aloitin uuden elämän maassa, josta en tiennyt mitään muuta kuin sen, että se on Nokian maa. Kuten monelle muullekin maahanmuuttajalle pahin shokki minulle oli Suomen sää ja lakritsin syöminen. Mutta äkkiä sopeuduin ympäristöön, sillä tässä maassa on todella paljon arvokkaita asioita, jotka lämmittävät sydäntä. 

 

Minun kohdalla asiat oli suunniteltu kotouttamisen osalta tosi hyvin, koska varsinainen kotouttamisen prosessi alkoi jo ennen kuin tulin Suomeen. Meille tuli Teheraniin viranomainen, joka kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta ja naisen asemasta. Kiintiöpaikolaisuuden ansiosta kotouttaminen alkoi minun perheeni kohdalla heti ensimmäisenä päivänä, kun saavuimme Suomeen. Suomen kielen intensiivikurssi alkoi heti ja äkkiähän minä ja minun muut sisarukseni olimme opiskelemassa muiden suomalaisten lasten kanssa. Koulun jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi. Tällä hetkellä työskentelen vastaanottokeskuksessa terveydenhoitajana ja työ ohella toimin aktiivisesti naisjärjestötoiminnoissa ja Vantaan kaupungin luottamustehtävissä. 

 

Elämä täällä Suomessa patriarkaaliseen yhteiskuntaan tottuneelle nuorelle tytölle oli alusta alkaen voimaannuttavaa. Muistan edelleen, että teini-ikäisenä seisoskelin huoneessani peilin edessä ja sanoin ääneen itselleni: ”Täällähän on ihana olla tyttö”. Täällä on ihana olla tyttö, sillä ihmiset vaalivat tasa-arvoa ja suomalaiset ovat vuosikausia tehneet sinnikkäästi töitä tasa-arvon eteen. Täällä on ihana olla tyttö, koska ei tarvitse sukupuolensa takia kokea sortoa ja haaveilla esimerkiksi opiskelusta. Vaikka Suomessa tasa-arvon eteen on tehty sinnikkäästi työtä, täälläkin tapahtuu paljon törkeitä ihmisoikeusrikkomuksia suljettujen ovien takana. Etenkin vähemmistöryhmissä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein muulta yhteiskunnalta piiloon. Rikoksen tunnusmerkit täyttävä sorto tyttöjä kohtaan on yhteiskunnallisella tasolla tuttu vain teoreettisena ilmiönä. Tyttöihin kohdistuvaa sortoa ei usein osata tunnistaa tai sortoon ei puututa riittävän ajoissa.

 

Monissa etnisten ja vähemmistöuskontojen ryhmissä syrjitään tyttöjä systemaattisesti nimenomaan sukupuolen takia. Vähemmistöyhteisöissä tyttöihin kohdistuva sorto ilmenee esimerkiksi pakkoavioliittona, sukupuolielimien silpomisena ja kunniaväkivaltana. Patriarkaalisilla arvoilla on hallitseva rooli yhteisöjen ilmapiirissä ja monia ihmisoikeusrikkomuksia saatetaan perustella kulttuurisilla ja uskonnollisilla syillä. Tapakulttuurin tai uskonnollisten perusteluiden ei voida sallia menevän ihmisoikeuksien tai Suomen lain edelle. Sorto ja syrjintä eivät johdu aina yhteiskunnallisista rakenteista vaan se on usein myös vähemmistöyhteisöjen sisältä kumpuavaa. Esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeus ja päätäntävalta omasta kehostaan ja elämästään eivät aina ole yksiselitteisesti taattuja oikeuksia vähemmistöyhteisöissä. Pyrin edistämään maahanmuuttajanaisten asemaa nimenomaisesti yhteisöjen sisältä, sillä vakavat naisiin kohdistuvat ongelmat eivät ratkea ilman vähemmistöyhteisöjen jäsenten tahtotilan muutosta. Olen toiminnallani onnistunut aktivoimaan lukuisia maahanmuuttajia puuttumaan yhteisöidensä epäkohtiin. Olen vakuuttunut, että miten laajemmin viestimme pääsee leviämään, sitä paremmin voimme aiheuttaa murroksen patriarkaatin kitkemiseksi. Uskon, että meissä maahanmuuttajissa etenkin maahanmuuttajanaisissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Miksi heittää voimavarojamme hukkaan? 

 

Kuten on tutkimuksissa todettua, maahanmuuttajien, erityisesti konfliktialueilta tulleiden työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Lisäksi työllistyminen pakolaistaustaisilla näyttää kuitenkin erityisen vaikealta. Maahanmuuttajien kotouttamisprosessin on oltava nopea ja tehokas, jotta maahanmuuttaja ei jämähdä paikoilleen pitkiksi ajoiksi. Kotouttamisen alkuvaiheeseen panostaminen ehkäisee samalla mahdollisesta syrjäytymisestä syntyviä ongelmia ja vähentää siten kustannuksia tulevaisuudessa.

 

Suureksi ongelmaksi koen, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen kotouttamispalveluissa unohdettu. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla ongelmana on usein se, että kodin ja lastenhoito on vain naisten vastuulla. Naisille ei tarjota sellaista mahdollisuutta, että he saisivat apua lastenhoitoon ja he itse pääsisivät opiskelemaan. Monissa kulttuureissa se on naisen oma ongelma, miten hän onnistuu järjestämään asiat ja hoitamaan kodin sekä lapset. Tilanne on niin, että kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista.  He saattavat olla eristyksissä yhteiskunnasta monta vuotta, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.Varhaiskasvatuksen pitää uudistaa niin, että maahanmuuttajanaisten on mahdollista saada yhteiskunnallista tukea lasten hoitoon ja samalla itse pääsee vaikka opiskelemaan ja löytämään paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Jos maahanmuuttajaäiti on hyvin integroitunut, se tavallaan heijastuu positiivisesti koko perheen, etenkin lasten kotoutumiseen ja integrointiin. 

 

Vähemmistöyhteisöissä ilmeneviin tyttöihin kohdistuviin ihmisoikeusongelmiin ei ole Suomessa pureuduttu riittävästi. Esimerkiksi kotouttamispalveluissa pitää tuoda selkeämmin ilmi Suomen lainsäädännön, uskonnonvapauden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toiminnan periaatteita. On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat kulttuurista ja sosiaalista kotoutusta kielen opetuksen ohella. Lisäksi viranomaissektorin koulutukseen on panostettava, jotta tyttöihin kohdistuva sorto tunnistetaan helpommin. Kotouttamispalveluissa resurssit on kohdistettava matalan kynnyksen ja ns. yhden luukun periaatteella toimivaan palvelumuotoon, josta maahanmuuttajat voisivat kysyä heitä askarruttavia asioita, sillä etenkin maahanmuuttajanaisen on vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen helpottuu, kun he löytävät kotoutumista, kielikoulutusta, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevat palvelut saman katon alta. Tällä hetkellä maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnatut palvelut ovat liian hajallaan eri virastoissa. Mielestäni siis kotouttamispalveluihin pitää panostaa ja maahanmuuttopolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsova, tällä tavoin pystytään vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja ehkäisemään lieveilmiöitä.

 

 

]]>
0 http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa#comments Kotouttamispolitiikka Tasa-arvo Mon, 22 Oct 2018 12:05:00 +0000 Eva Tawasoli http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262931-tasa-arvo-kotouttamispolitiikassa
Poikatutkimus-kirjan arvostelu, osa 1, suomalainen koulutus http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus <p>Ensinnäkin on syytä pitää mielessä kaikkia kirja artikkeleita lukiessa nämä kolme suoraa siteerausta kirjasta: 1. &quot;Poikatutkimus-kirjan kirjoittajat kiinnittyvät sukupuolentutkimuksen teorioihin kyseenalaistaen oletuksen luonnollisesta ja muuttumattomasta sukupuolijärjestyksestä&quot;, 2. &quot;Teoksessa hyödynnetään erityisesti kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen kysymyksenasetteluja soveltaen niitä lapsuus- ja nuoruusvuosien tarkasteluun&quot; ja 3: &quot;Poikatutkimus-teoksen lähtökohdat tiivistyvät sukupuolivastuulliseen ajatukseen&quot;.</p><p>Kun nuo sitaatit lukee, ymmärtää, että mistään tasa-arvoisesta kirjasta ei ole kysymys. Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus nojaa seuraavaan periaatteeseen, mikäli minä jotain lukemastani olen ymmärtänyt: Miehet ja patriarkaatti sortavat yleisesti kaikin mahdollisin tavoin naisia ja yhteiskunnan on puututtava asiaan. Mutta jos miehillä on joku tasa-arvo-ongelma, se on miesten ja patriarkaatin itsensä aiheuttama eikä yhteiskunta saa puuttua asiaan.</p><p>Kirjaa lukiessa pistää silmään siinä esiintyvä feministinen logiikka (naisen logikka). Se suhtautuu vääristelevästi oikeita tieteitä kohtaan.</p><p>Koulutusasia on tärkeä, sillä niistä nuorista, jotka syrjäytyvät koulun jälkeen on 2/3 poikia ja syrjäytymisen merkit näkyvät jo hyvin nuorena.</p><p>Muutama lainaus kirjasta ja kommentit niihin.</p><p>1. &quot;Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla huolissaan.&quot;<br />Tällä halutaan sanoa, ettei kaikilla pojilla mene koulussa huonosti, joten koulussa ei voi olla mitään rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Jos koulussa olisi jotain vikaa, pitäisi feministilogiikan mukaan kaikilla pojilla mennä huonosti. Kuitenkaan väite ei todista sitä, etteikö koulussa ole rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Eihän kukaan ole todistanut, etteikö niillä pojilla, joista ei tarvitse olla huolissaan, menisi heilläkin nykyistä paremmin, jos rakenteellinen vika korjattaisiin. Mutta sitä tuskin feministit haluavat.</p><p>2. &quot;Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla samalla tavalla - jos lainkaan - huolissaan.&quot;</p><p>3. &quot;On ongelmallista, jos poikien alisuoriutumiseen vastataan muuttamalla ympäristöä sen sijaan, että pojilta vaadittaisiin ahkeruutta ja pinnistelyä.&quot;<br />Tässä kirjan sanoma on kiteytettynä poikien huonosta koulumenestyksestä. Koulussa ei ole mitään vikaa. Vika on pojissa jotka eivät pinnistele evätkä ahkeroi. Vika on miehissä itsessään ja patriarkaatissa. Ja olisi ongelma, jos koululle tehtäisiin mitään.</p><p>4. Sitten varsinainen feministinen naislogiikan helmi Harry Lunabban artikkelista:<br />&quot;Suurin osa pojista pärjää, niin koulussa kuin Pisa-tuloksissa, yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä. Keskiarvojen erot eivät myöskään synny kaikkien poikien heikosta menestyksestä. Kun tilastoja tarkastellaan hienovaraisemmmin, voi todeta, että heikosti menestyviä poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja tämä on syy poikien keskimääräisesti heikompaan tulokseen.&quot;<br />Voi elämän kevät! Tällaista oikean tieteen vääristelyä joudumme me tilastotieteilijät kokemaan feministisen naistutkimuksen taholta. Missä on esimerkiksi analyysi siitä, että suurin osa pojista pärjää yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä? Viite tutkimukseen puuttuu kirjasta. Jos tilastosta poistetaan heikosti menestyvät pojat, voidaan siis sanoa, ettei poikien ja tyttöjen välillä ole mitään eroa!!!! Oikein se lienee, mutta tällainen on tieteellisesti kestämätöntä ajattelua.<br />Naistutkimuksen helmi on sanoa &quot;hienovaraisemmin&quot;, kun tarkoittaa &quot;epätieteellisemmin&quot;. Itse asiassa Harry Lunabba kertomuksellaan todistaa, miksi miehet menestyvät työelämässä paremmin kuin naiset: Kun nämä heikosti koulussa menestyvät miehet ovat niitä syrjäytyjiä, jotka eivät koskaan edes tule työelämään (työllistymisaste on miehillä alle 75 %), niin työelämään tulevat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Älykkyydellä ja työelämässä menestymisellä taas on voimakas korrelaatio. Syrjäytyneistä on 2/3 miehiä, eivätkä nämä koulupudokkaat liene miehistä älykkäimpiä, vai mitä luulette?<br />Samanlaista naisen logiikkaa sain lukea skandinaavisesta Acta Sociologica - lehdestä kesällä. Siinä tutkijat ihan vakavissaan kertoivat, ettei naisten ja miesten sairauspoissaoloissa ole mitään eroa. Ensin vain poistamme aineistosta riittävän määrän paljon sairastavia naispalkansaajia!<br />Tätä naislogiikkaa voimme jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Naiset ovat yhtä pitkiä kuin miehet kun poistamme aineistosta kaikki alle 175 senttiset naiset. Naiset ovat yhtä voimakkaita kuin miehet kun poistamme aineistosta riittävän määrän erittäin heikkoja naisia, jne...</p><p>5. Harry Lunabba: &quot;Suomessa asuu OECD-maiden elämäänsä tyytyväisimmät pojat&quot;.<br />Tämähän on yksi niitti lisää siihen, ettei poikien koulumenestymättömyydelle tarvitse tehdä mitään. Naisen logiikalla: Jos Suomen pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maiden pojat keskimäärin, Suomessa ei tarvitse tehdä mitään sille, että pojat menestyvät tyttöjä heikommin koulussa!!!</p><p>6. Eikä poikien huonolle koulussa viihtymisellekään tarvitse tehdä mitään, sillä Harry Lunabba sanoo: &quot;Vaikka pojat ilmaisevat tyttöjä useammin, että heitä kiusataan koulussa tai heillä ei ole yhtään hyvää ystävää, kyse on kuitenkin selvästi poikavähemmistöstä - eikä pojista kokonaisuudessaan&quot;.<br />Näinhän se on, kun &quot;tilastoja katsellaan hienovaraisemmin&quot; naisen logiikan mukaisesti tilastotiedettä vääristellen.</p><p>7. &quot;On myös syytä alleviivata sitä, että koulussa on myös tyttöjä, joista olisi syytä olla huolissaan.&quot;<br />Tämä on viimeinen niitti sille, että poikien koulunkäynnistä tulisi olla huolissaan. Feminististen sukupuolentutkijoiden mielestä &quot;ladies first&quot;. Olemassa olemattomille poikien huolille voidaan suoda ensimmäinen ajatus vasta kun viimeinenkin naisten ja tyttöjen huoli on poistettu.</p><p>8. &quot;Pojat eivät ole laajan rakenteellisen koulusyrjinnän kohteita eikä yhteiskuntakehitys anna viitteitä siitä, että tällaisia rakenteita olisi syntymässä.&quot;<br />Feministinen tutkimusmenetelmä: Kun asiaa tarpeeksi toistetaan, siitä tulee totuus, vaikka sitä ei pystytä todeksi todistamaan. Silloin vedetään esiin &quot;näkymätön rakenteellinen patriarkaattinen sorto&quot;. Vastaavaa &quot;näkymätöntä rakenteellista matriarkaattista sortoa&quot; ei sukupuolentutkimus tunne. Kirja tuntee myös kriittisen miestutkimuksen, mutta ei kriittistä naistutkimusta.</p><p>Jos kysytte, kannattaako kirja lainata lainastosta, vastaan, että varmaankin, jos teillä on takananne vähintään kolmen vuoden yliopistollinen aivopesu naistutkimuksessa tai olette ilman omaa ajattelukykyä hurahtanut uskontoon nimeltä feminismi.</p><p>Mielipiteeni poikien koulunkäynnin tutkimuksesta: &quot;Voi ..ttu mitä ..skaa.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensinnäkin on syytä pitää mielessä kaikkia kirja artikkeleita lukiessa nämä kolme suoraa siteerausta kirjasta: 1. "Poikatutkimus-kirjan kirjoittajat kiinnittyvät sukupuolentutkimuksen teorioihin kyseenalaistaen oletuksen luonnollisesta ja muuttumattomasta sukupuolijärjestyksestä", 2. "Teoksessa hyödynnetään erityisesti kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen kysymyksenasetteluja soveltaen niitä lapsuus- ja nuoruusvuosien tarkasteluun" ja 3: "Poikatutkimus-teoksen lähtökohdat tiivistyvät sukupuolivastuulliseen ajatukseen".

Kun nuo sitaatit lukee, ymmärtää, että mistään tasa-arvoisesta kirjasta ei ole kysymys. Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus nojaa seuraavaan periaatteeseen, mikäli minä jotain lukemastani olen ymmärtänyt: Miehet ja patriarkaatti sortavat yleisesti kaikin mahdollisin tavoin naisia ja yhteiskunnan on puututtava asiaan. Mutta jos miehillä on joku tasa-arvo-ongelma, se on miesten ja patriarkaatin itsensä aiheuttama eikä yhteiskunta saa puuttua asiaan.

Kirjaa lukiessa pistää silmään siinä esiintyvä feministinen logiikka (naisen logikka). Se suhtautuu vääristelevästi oikeita tieteitä kohtaan.

Koulutusasia on tärkeä, sillä niistä nuorista, jotka syrjäytyvät koulun jälkeen on 2/3 poikia ja syrjäytymisen merkit näkyvät jo hyvin nuorena.

Muutama lainaus kirjasta ja kommentit niihin.

1. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla huolissaan."
Tällä halutaan sanoa, ettei kaikilla pojilla mene koulussa huonosti, joten koulussa ei voi olla mitään rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Jos koulussa olisi jotain vikaa, pitäisi feministilogiikan mukaan kaikilla pojilla mennä huonosti. Kuitenkaan väite ei todista sitä, etteikö koulussa ole rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Eihän kukaan ole todistanut, etteikö niillä pojilla, joista ei tarvitse olla huolissaan, menisi heilläkin nykyistä paremmin, jos rakenteellinen vika korjattaisiin. Mutta sitä tuskin feministit haluavat.

2. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla samalla tavalla - jos lainkaan - huolissaan."

3. "On ongelmallista, jos poikien alisuoriutumiseen vastataan muuttamalla ympäristöä sen sijaan, että pojilta vaadittaisiin ahkeruutta ja pinnistelyä."
Tässä kirjan sanoma on kiteytettynä poikien huonosta koulumenestyksestä. Koulussa ei ole mitään vikaa. Vika on pojissa jotka eivät pinnistele evätkä ahkeroi. Vika on miehissä itsessään ja patriarkaatissa. Ja olisi ongelma, jos koululle tehtäisiin mitään.

4. Sitten varsinainen feministinen naislogiikan helmi Harry Lunabban artikkelista:
"Suurin osa pojista pärjää, niin koulussa kuin Pisa-tuloksissa, yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä. Keskiarvojen erot eivät myöskään synny kaikkien poikien heikosta menestyksestä. Kun tilastoja tarkastellaan hienovaraisemmmin, voi todeta, että heikosti menestyviä poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja tämä on syy poikien keskimääräisesti heikompaan tulokseen."
Voi elämän kevät! Tällaista oikean tieteen vääristelyä joudumme me tilastotieteilijät kokemaan feministisen naistutkimuksen taholta. Missä on esimerkiksi analyysi siitä, että suurin osa pojista pärjää yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä? Viite tutkimukseen puuttuu kirjasta. Jos tilastosta poistetaan heikosti menestyvät pojat, voidaan siis sanoa, ettei poikien ja tyttöjen välillä ole mitään eroa!!!! Oikein se lienee, mutta tällainen on tieteellisesti kestämätöntä ajattelua.
Naistutkimuksen helmi on sanoa "hienovaraisemmin", kun tarkoittaa "epätieteellisemmin". Itse asiassa Harry Lunabba kertomuksellaan todistaa, miksi miehet menestyvät työelämässä paremmin kuin naiset: Kun nämä heikosti koulussa menestyvät miehet ovat niitä syrjäytyjiä, jotka eivät koskaan edes tule työelämään (työllistymisaste on miehillä alle 75 %), niin työelämään tulevat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Älykkyydellä ja työelämässä menestymisellä taas on voimakas korrelaatio. Syrjäytyneistä on 2/3 miehiä, eivätkä nämä koulupudokkaat liene miehistä älykkäimpiä, vai mitä luulette?
Samanlaista naisen logiikkaa sain lukea skandinaavisesta Acta Sociologica - lehdestä kesällä. Siinä tutkijat ihan vakavissaan kertoivat, ettei naisten ja miesten sairauspoissaoloissa ole mitään eroa. Ensin vain poistamme aineistosta riittävän määrän paljon sairastavia naispalkansaajia!
Tätä naislogiikkaa voimme jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Naiset ovat yhtä pitkiä kuin miehet kun poistamme aineistosta kaikki alle 175 senttiset naiset. Naiset ovat yhtä voimakkaita kuin miehet kun poistamme aineistosta riittävän määrän erittäin heikkoja naisia, jne...

5. Harry Lunabba: "Suomessa asuu OECD-maiden elämäänsä tyytyväisimmät pojat".
Tämähän on yksi niitti lisää siihen, ettei poikien koulumenestymättömyydelle tarvitse tehdä mitään. Naisen logiikalla: Jos Suomen pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maiden pojat keskimäärin, Suomessa ei tarvitse tehdä mitään sille, että pojat menestyvät tyttöjä heikommin koulussa!!!

6. Eikä poikien huonolle koulussa viihtymisellekään tarvitse tehdä mitään, sillä Harry Lunabba sanoo: "Vaikka pojat ilmaisevat tyttöjä useammin, että heitä kiusataan koulussa tai heillä ei ole yhtään hyvää ystävää, kyse on kuitenkin selvästi poikavähemmistöstä - eikä pojista kokonaisuudessaan".
Näinhän se on, kun "tilastoja katsellaan hienovaraisemmin" naisen logiikan mukaisesti tilastotiedettä vääristellen.

7. "On myös syytä alleviivata sitä, että koulussa on myös tyttöjä, joista olisi syytä olla huolissaan."
Tämä on viimeinen niitti sille, että poikien koulunkäynnistä tulisi olla huolissaan. Feminististen sukupuolentutkijoiden mielestä "ladies first". Olemassa olemattomille poikien huolille voidaan suoda ensimmäinen ajatus vasta kun viimeinenkin naisten ja tyttöjen huoli on poistettu.

8. "Pojat eivät ole laajan rakenteellisen koulusyrjinnän kohteita eikä yhteiskuntakehitys anna viitteitä siitä, että tällaisia rakenteita olisi syntymässä."
Feministinen tutkimusmenetelmä: Kun asiaa tarpeeksi toistetaan, siitä tulee totuus, vaikka sitä ei pystytä todeksi todistamaan. Silloin vedetään esiin "näkymätön rakenteellinen patriarkaattinen sorto". Vastaavaa "näkymätöntä rakenteellista matriarkaattista sortoa" ei sukupuolentutkimus tunne. Kirja tuntee myös kriittisen miestutkimuksen, mutta ei kriittistä naistutkimusta.

Jos kysytte, kannattaako kirja lainata lainastosta, vastaan, että varmaankin, jos teillä on takananne vähintään kolmen vuoden yliopistollinen aivopesu naistutkimuksessa tai olette ilman omaa ajattelukykyä hurahtanut uskontoon nimeltä feminismi.

Mielipiteeni poikien koulunkäynnin tutkimuksesta: "Voi ..ttu mitä ..skaa."

]]>
2 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus#comments Epätasa-arvo Koulutus Poikien syrjäytyminen Tasa-arvo Mon, 22 Oct 2018 07:26:14 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus
Naiset vaativat tasa-arvoa - eivät yhdenvertaisuutta http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262865-naiset-vaativat-tasa-arvoa-eivat-yhdenvertaisuutta <p>Naiset vaativat tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan kaikille sektoreille. Tasa-arvolla on Suomessa perinteisesti tarkoitettu nimenomaan naisten- ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolla ei siis tarkoiteta yhdenvertaisuutta.</p><p>Viimeksi tänään katselin TV:stä jotain uutispätkää jossa naisjääkiekkoilijat olivat huolissaan siitä, että heidän pelatessaan katsomosta puuttuu yleisö lähes täysin. Toinen ongelma oli se, että naispelaajat joutuvat ennenminkin maksamaan pelaamisestaan huipputasolla kun miehet saavat siitä palkkaa. Vähän samantyyppinen lienee tilanne muussakin urheilussa. Mikä ratkaisuksi?</p><p><strong>YHDENVERTAISUUS ON RATKAISU</strong></p><p>Yhdenvertaisuudella ainakin minä tarkoitan sitä, että jokaisella maksetaan samasta työstä sama palkka. Olipa työn tekijänä sitten mies tai nainen, homo tai hermafrodiitti, tai mikä tahansa intro/entrovertti tms. jne.. <strong>Saman tulee tietysti päteä ammattiurheiluun olipa urheilija sitten mies tai nainen.</strong></p><p><a href="http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/puheenaihe/tasa-arvo"><strong>Tasa-arvo&nbsp;</strong>ei siis ratkaise ongelmaa</a> koska siinä tarkastellaan tilannetta naisten ja miesten välillä.</p><p>Miten sitten yhdenvertaisuus saisi naisten palkat ja palkkiot samalle tasolle kuin mitä miehille maksetaan (siis sikäli kun ne eivät sitä vielä ole?)</p><p>Urheilun osalta asia on helppo ratkaista: miehet ja naiset, tai siis naiset ja miehet, laitetaan kaikki pelaamaan ja kilpailemaan samassa sarjassa. Ei erikseen joukkueita naisille, eikä siis myöskään miehille, ja parhaat pärjäävät ja niittävät sadon. Kenelläkään ei olisi nokan koputtamista.</p><p><strong>TÖIDEN HINNOITTELU</strong></p><p>Työnteon osalta tilanne on toinen. <strong>Lähtökohtana ei voisi olla, että samasta työtä maksettaisiin sama palkka.</strong></p><p>Lähtökohtana tulisi olla, että samasta työmäärästä maksettaisiin sama palkka. Kun tämä &quot;pikkuseikka&quot; otetaan huomioon niin voitaneen todeta, että naisten palkat ovat tällä hetkellä liian korkealla tasolla.</p><p>* * *</p><p><strong>Tasa-arvo vs. yhdenvertaisuus</strong></p><p>Tasa-arvo on siis sitä, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertaisuus sitä, että palkan määrä on sidottu työsuorituksen arvoon (vähän kuin urakkapalkka).</p><p>Yhdenvertaisuus, jota naiset siis eivät kannata/halua tarkoittaa, että jos kaksi samaakin sukupuolta olevaan henkilöä tekevät samaa tai samanarvoista työtä niin palkka on sama siinä tilanteessa, että työn tuloksen arvo on tismalleen sama. Sitähän se ei lähes koskaan ole, mutta arvon määritteleminen on usein vaikeaa.</p><p>Lähtökohtaisesti voitaneen yleisesti hyväksyä se, että naisten palkka olisi noin 85% miesten palkasta koska heidän fyysiset ominaisuutensa rajoittavat kykyä tehdä fyysistä työtä mistä johtuen miehet tekevät raskaammat hommat joista pitääkin ansaita enemmän.</p><p>Esim. mielisairaaloissa tilanne on usein se, että väkivaltaisen potilaan kohdalla voimatoimia käyttävät mieshoitajat ja naishoitaja sitten piikittää rauhoittavan. Piikittäminen on paljon kevyempi homma. Samantyyppinen vertaaminen sopii moneen muuhunkin työhön. Ei toki ajatustyöhön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naiset vaativat tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan kaikille sektoreille. Tasa-arvolla on Suomessa perinteisesti tarkoitettu nimenomaan naisten- ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolla ei siis tarkoiteta yhdenvertaisuutta.

Viimeksi tänään katselin TV:stä jotain uutispätkää jossa naisjääkiekkoilijat olivat huolissaan siitä, että heidän pelatessaan katsomosta puuttuu yleisö lähes täysin. Toinen ongelma oli se, että naispelaajat joutuvat ennenminkin maksamaan pelaamisestaan huipputasolla kun miehet saavat siitä palkkaa. Vähän samantyyppinen lienee tilanne muussakin urheilussa. Mikä ratkaisuksi?

YHDENVERTAISUUS ON RATKAISU

Yhdenvertaisuudella ainakin minä tarkoitan sitä, että jokaisella maksetaan samasta työstä sama palkka. Olipa työn tekijänä sitten mies tai nainen, homo tai hermafrodiitti, tai mikä tahansa intro/entrovertti tms. jne.. Saman tulee tietysti päteä ammattiurheiluun olipa urheilija sitten mies tai nainen.

Tasa-arvo ei siis ratkaise ongelmaa koska siinä tarkastellaan tilannetta naisten ja miesten välillä.

Miten sitten yhdenvertaisuus saisi naisten palkat ja palkkiot samalle tasolle kuin mitä miehille maksetaan (siis sikäli kun ne eivät sitä vielä ole?)

Urheilun osalta asia on helppo ratkaista: miehet ja naiset, tai siis naiset ja miehet, laitetaan kaikki pelaamaan ja kilpailemaan samassa sarjassa. Ei erikseen joukkueita naisille, eikä siis myöskään miehille, ja parhaat pärjäävät ja niittävät sadon. Kenelläkään ei olisi nokan koputtamista.

TÖIDEN HINNOITTELU

Työnteon osalta tilanne on toinen. Lähtökohtana ei voisi olla, että samasta työtä maksettaisiin sama palkka.

Lähtökohtana tulisi olla, että samasta työmäärästä maksettaisiin sama palkka. Kun tämä "pikkuseikka" otetaan huomioon niin voitaneen todeta, että naisten palkat ovat tällä hetkellä liian korkealla tasolla.

* * *

Tasa-arvo vs. yhdenvertaisuus

Tasa-arvo on siis sitä, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertaisuus sitä, että palkan määrä on sidottu työsuorituksen arvoon (vähän kuin urakkapalkka).

Yhdenvertaisuus, jota naiset siis eivät kannata/halua tarkoittaa, että jos kaksi samaakin sukupuolta olevaan henkilöä tekevät samaa tai samanarvoista työtä niin palkka on sama siinä tilanteessa, että työn tuloksen arvo on tismalleen sama. Sitähän se ei lähes koskaan ole, mutta arvon määritteleminen on usein vaikeaa.

Lähtökohtaisesti voitaneen yleisesti hyväksyä se, että naisten palkka olisi noin 85% miesten palkasta koska heidän fyysiset ominaisuutensa rajoittavat kykyä tehdä fyysistä työtä mistä johtuen miehet tekevät raskaammat hommat joista pitääkin ansaita enemmän.

Esim. mielisairaaloissa tilanne on usein se, että väkivaltaisen potilaan kohdalla voimatoimia käyttävät mieshoitajat ja naishoitaja sitten piikittää rauhoittavan. Piikittäminen on paljon kevyempi homma. Samantyyppinen vertaaminen sopii moneen muuhunkin työhön. Ei toki ajatustyöhön.

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262865-naiset-vaativat-tasa-arvoa-eivat-yhdenvertaisuutta#comments Naisurheilun katsominen Samapalkkaisuus Tasa-arvo Urheilu Yhdenvertaisuus Sun, 21 Oct 2018 01:44:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262865-naiset-vaativat-tasa-arvoa-eivat-yhdenvertaisuutta
Ihan väärät kohteet http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet <p>Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. &rdquo;Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!&rdquo;</p><p>Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. &rdquo;Kohdistuu väärin ja syrjii!&rdquo; Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.</p><p>Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.</p><p>Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.</p><p>Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.</p><p>Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.</p><p>Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.</p><p>Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?</p><p>Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.</p><p>&nbsp;</p> Monelta taholta ja myös pääministerin esikunnasta on viime aikoina päivitelty, että julkisten alojen naiset kohdistavat työtaistelunsa väärin. ”Lapset, sairaat ja vanhukset kärsivät toimistanne!”

Pysähdytäänpä tähän ja otetaan toisenlainen esimerkki. Jos pääministeri saisi päähänsä keventää työtulojen verotusta uudella verovähennyksellä, niin pitäisikö siitä aloittaa samanlainen älämölö. ”Kohdistuu väärin ja syrjii!” Niin tekee, koska verovähennyksistä hyötyvät pääasiassa ne, jotka maksavat veroja.

Samalla logiikalla hoitajan työ ja sen tekeminen vaikuttaa johonkin. Jos työtäsi on hoitaa sairaita, niin kaupunkilaisjärki sanoo, että työn tekeminen tai tekemättä jättäminen vaikuttaa sairaisiin. Ellei vaikuttaisi, työn järjestämisessä olisi jotain perusteellisesti viturallaan.

Naisvaltaisten alojen syyllistäminen ei ole uutta. Hoitajat ovat siitä harvinainen ammattiryhmä, että vastoin kansainvälisiä sopimuksia Suomi on säätänyt suoranaisen orjatyölain. Sen mukaan työstä ei saanut irtisanoutua ja alalla toimimattomat koulutetutkin olisi voitu määrätä töihin. Ja ellei määräys tepsi, olisi pantu poliisi hakemaan. Nokkelimmat keksivät, että päihtynyttä työhön tuskin voidaan velvoittaa, joten taskumatti otettiin mukaan siltä varalta, että poliisi alkaa hihasta nykiä. Tuon lain säätämisen aikaan hallitus muuten muodostui pääosin samoista puolueista kuin nykyäänkin.

Tämä muun muassa pääministerin esikunnassa harrastettu retoriikka on rakenteellista naisvihamielisyyttä. Ahtaajat voivat kyllä lyödä ahterinsa penkkiin silloin kun lystäävät. Siinä pysäytellään vain tavaroita ja aiheutetaan taloudellisia tappioita. Mutta jos sairaanhoitajat, ensihoitajat ja kätilöt vaikka vain kieltäytyvät ylitöistä tai vuoronvaihdoista, niin heti ollaan suoranaisia sarjamurhaajia.

Suhtaudun työhöni vakavasti. Olen empaattinen ja haluan hoitaa potilaani hyvin. Mutta minä en omista heitä. Olen töissä joka neljäs vuorokausi ja silloin kannan väestövastuuta. Niinä kolmena muuna päivänä vastuuta kantaa joku muu. Ja viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että palvelu on asianmukaisesti saatavilla.

Rakenteellisella naisvihamielisyydellä ja älyllisesti epärehellisellä retoriikalla on onnistuttu pitämään huolta siitä, että naisvaltaiset alat eivät ole tehokkaasti kyenneet etujansa valvomaan. Palkkatasa-arvo ei ole edistynyt, vaan itse asiassa tällä hallituskaudella naiset ovat päätösperäisten toimien häviäjiä. Perhevapaiden tasa-arvon lisääminen tuntuu olevan vaikeusasteeltaan lähes soten mittaluokkaa.

Vanha kansa sanoo, että tolkku se on oltava kerjätessäkin. Samalla tavalla voi sanoa, että joku rehellisyyden häivähdys pitäisi olla propagandassakin. Tärkeää ja arvokasta työtä tekevien toimet ovat nimenomaan vaikuttavia. Siksi niitä tehdään, että työllä vaikutetaan lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Ehkä olisi korkea aika pohtia miksi elämät vaarantuvat, jos hoitajat kieltäytyvät vuoronvaihdoista tai ylitöistä? Olisiko aika pohtia, miksi ei riitä, että ammattilaiset tekevät työnsä työvuorojensa aikana?

Naisvaltaisten alojen ongelmia ei voida jatkuvasti piilotella epätoden ja epä-älyllisen syyllistämisretoriikan taakse. Korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen kysymykset on voitava ratkaista. Meillä on meneillään hoiva-alojen kurjistumiskehitys, joka tulee Suomelle vielä kalliiksi. Monessa muussa maassa terveydenhuolto toimii jo ulkomailta rahalla houkuteltujen tekijöiden voimin.

 

]]>
32 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet#comments Kotimaa Propaganda Tasa-arvo Tehy Työmarkkinat Työtaistelu Thu, 18 Oct 2018 09:44:56 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262725-ihan-vaarat-kohteet
Tasa-arvovaltuutetun aivopierut http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262653-tasa-arvovaltuutetun-aivopierut <p>Aivopieru 1</p><p>Helsingin Uutiset: &quot;Selvityksen tehnyt tasa-arvovaltuutettu <strong>Jukka Maarianvaara</strong> muuttaisi tasa-arvolakia muun muassa niin, että tietyillä työpaikan edustajilla olisi mahdollisuus tarkastella työntekijöiden palkkatietoja. Näiden tietojen pohjalta tehtäisiin työnantajan kanssa palkkakartoitus, joka olisi julkisesti nähtävillä.</p><p>&ndash;&thinsp;Työnantajilla olisi oltava velvoite julkaista tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset internet-sivuillaan kuitenkin niin, että yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät käy niistä ilmi, selvityksessä kerrotaan.&quot;</p><p>_________________________________</p><p>Mitäkö tästä seuraisi? Hirvittävä palkkojen kilpalaulanta kaikissa Suomen firmoissa kun eri firmojen palkkakartoitukset voisi katsoa internetistä. Ei kannata uskoa, että vain oman firman ihmiset näkisivät oman firman palkat. Ei sellainen katiska kaloja pidättele, jossa on reikä. Jokainen työntekijä, joka pääsee firman palkkatietoihin käsiksi, on reikä, oli hän sitten luottamusmies tai tavallinen kotitarvekalastaja. Kohta internetissä olisi sivustoja, joiden kautta kaikkien yritysten kaikkiin palkkakartoituksiin pääsisi käsiksi, uskokaa minua.</p><p>Eikö Maarianvaaralle kelpaa nykykäytäntö? Netissähän on sivustoja, johon voi vapaaehtoisesti käydä kertomassa palkkansa ja sieltä näkee ammattin yleisen palkkatason.</p><p>Lisäksi tästä on EK tehnyt aikoinaan tutkimuksen. Se keräsi 30 suuryrityksen palkat ammatin mukaan. Suuryrityksistä siksi, että vain isoissa yrityksissä on niin paljon työntekijöitä, että muodostuu vertailukelpoisisa isompia ryhmiä. Näissä 30 yrityksessä samaa työtä tekevien naisten palkat olivat 98-104 % vastaavaa työtä tekevien miesten palkoista.</p><p>Huomattakoon, että Tilastokeskus ei vertaa samassa työtehtävässä olevien palkkoja keskenään. Se vertaa kaikkien samalla ammattinimikkeellä olevien palkkoja keskenään. Ammattinimike kuvaa koutustasoa. Eivät kaikki diplomi-insinöörit tee samassa työpaikassa samanlaisia työtehtäviä, yksi voi olla toimitusjohtaja, toinen suunnittelupäällikkö ja kolmas suunnittelija. Näiden palkkoja Tilastokeskus vertaa sukupuolittain samassa nipussa. Eivätkä kaikki lääkärit, opettajat jne tee samassa työpaikassa samaa työtä, vaikka tilastokeskus vertaakin heidän palkkojaan samassa nipussa.</p><p>Aivopieru 2</p><p>Helsingin Uutiset: &quot;Keskimäärin<strong> </strong>miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa yli 16 prosenttia ja se supistuu tasa-arvovaltuutetun mukaan huomattavan hitaasti.&quot;</p><p>Olen katsellut internetistä näitä tasa-arvoelinten hyväksymiä palkkakartoitusohjeita. Kaikissa niissä verrataan ansioita keskenään, ei palkkoja. Feministien valloittamat tasa-arvoelimet ymmärtävät tahallaan väärin ansiotason ja palkkatason välisen eron. He puhuvat aina ja jatkuvasti tasa-arvovaltuutettu mukaanlukien palkkaerosta, vaikka kyseessä on ero ansioissa.</p><p>Ei palkkaero ole 16 % vaan se on ero kuukausiansioissa. Tuo luku on saatu jakamalla naisten kuukausiansiot, kaikkine lisineen mutta ilman tuntiperustaisia ylityökorvauksia, miesten vastaavalla ansiosummalla ja muuttamalla ero prosenteiksi. Siinä ei ole huomioitu tehtyjä vuosityötunteja, jotka ovat kokoaikaisilla miehillä noin 20 % naisia korkeammat. Viimeksi tämän todisti raportissaan EU:lle THL:n tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen.</p><p>Naisen eurossa verrataan kokoaikatyötä tekevien miesten kuukausiansioita &quot;osa-aikatyötä&quot; tekevien naisten kuukausiansioihin. Eroa syntyy, mutta ihan ansaitusti. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyötä tekevä tekee alle 90 % kokoaikatyötä tekevien työtunneista. Kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät 83 % kokoaikatyötä tekevien miesten työtunneista eli naiset ovat Tilastokeskuksen määrittelyn mukaan &quot;osa-aikaisia&quot; miehiin verrattuna.</p><p><strong>EU:n virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista. Kun teemme niin, miesten ja naisten keskituntipalkka Suomessa on tehtyä työtuntia kohden sama. Miehillä ja naisilla on siis sama palkkataso, vaikka miesten ansiotaso on 20 % korkeampi. Suomen palkoissa ei siis ole mitään tasa-arvon vastaista.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aivopieru 1

Helsingin Uutiset: "Selvityksen tehnyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara muuttaisi tasa-arvolakia muun muassa niin, että tietyillä työpaikan edustajilla olisi mahdollisuus tarkastella työntekijöiden palkkatietoja. Näiden tietojen pohjalta tehtäisiin työnantajan kanssa palkkakartoitus, joka olisi julkisesti nähtävillä.

– Työnantajilla olisi oltava velvoite julkaista tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset internet-sivuillaan kuitenkin niin, että yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät käy niistä ilmi, selvityksessä kerrotaan."

_________________________________

Mitäkö tästä seuraisi? Hirvittävä palkkojen kilpalaulanta kaikissa Suomen firmoissa kun eri firmojen palkkakartoitukset voisi katsoa internetistä. Ei kannata uskoa, että vain oman firman ihmiset näkisivät oman firman palkat. Ei sellainen katiska kaloja pidättele, jossa on reikä. Jokainen työntekijä, joka pääsee firman palkkatietoihin käsiksi, on reikä, oli hän sitten luottamusmies tai tavallinen kotitarvekalastaja. Kohta internetissä olisi sivustoja, joiden kautta kaikkien yritysten kaikkiin palkkakartoituksiin pääsisi käsiksi, uskokaa minua.

Eikö Maarianvaaralle kelpaa nykykäytäntö? Netissähän on sivustoja, johon voi vapaaehtoisesti käydä kertomassa palkkansa ja sieltä näkee ammattin yleisen palkkatason.

Lisäksi tästä on EK tehnyt aikoinaan tutkimuksen. Se keräsi 30 suuryrityksen palkat ammatin mukaan. Suuryrityksistä siksi, että vain isoissa yrityksissä on niin paljon työntekijöitä, että muodostuu vertailukelpoisisa isompia ryhmiä. Näissä 30 yrityksessä samaa työtä tekevien naisten palkat olivat 98-104 % vastaavaa työtä tekevien miesten palkoista.

Huomattakoon, että Tilastokeskus ei vertaa samassa työtehtävässä olevien palkkoja keskenään. Se vertaa kaikkien samalla ammattinimikkeellä olevien palkkoja keskenään. Ammattinimike kuvaa koutustasoa. Eivät kaikki diplomi-insinöörit tee samassa työpaikassa samanlaisia työtehtäviä, yksi voi olla toimitusjohtaja, toinen suunnittelupäällikkö ja kolmas suunnittelija. Näiden palkkoja Tilastokeskus vertaa sukupuolittain samassa nipussa. Eivätkä kaikki lääkärit, opettajat jne tee samassa työpaikassa samaa työtä, vaikka tilastokeskus vertaakin heidän palkkojaan samassa nipussa.

Aivopieru 2

Helsingin Uutiset: "Keskimäärin miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa yli 16 prosenttia ja se supistuu tasa-arvovaltuutetun mukaan huomattavan hitaasti."

Olen katsellut internetistä näitä tasa-arvoelinten hyväksymiä palkkakartoitusohjeita. Kaikissa niissä verrataan ansioita keskenään, ei palkkoja. Feministien valloittamat tasa-arvoelimet ymmärtävät tahallaan väärin ansiotason ja palkkatason välisen eron. He puhuvat aina ja jatkuvasti tasa-arvovaltuutettu mukaanlukien palkkaerosta, vaikka kyseessä on ero ansioissa.

Ei palkkaero ole 16 % vaan se on ero kuukausiansioissa. Tuo luku on saatu jakamalla naisten kuukausiansiot, kaikkine lisineen mutta ilman tuntiperustaisia ylityökorvauksia, miesten vastaavalla ansiosummalla ja muuttamalla ero prosenteiksi. Siinä ei ole huomioitu tehtyjä vuosityötunteja, jotka ovat kokoaikaisilla miehillä noin 20 % naisia korkeammat. Viimeksi tämän todisti raportissaan EU:lle THL:n tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen.

Naisen eurossa verrataan kokoaikatyötä tekevien miesten kuukausiansioita "osa-aikatyötä" tekevien naisten kuukausiansioihin. Eroa syntyy, mutta ihan ansaitusti. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyötä tekevä tekee alle 90 % kokoaikatyötä tekevien työtunneista. Kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät 83 % kokoaikatyötä tekevien miesten työtunneista eli naiset ovat Tilastokeskuksen määrittelyn mukaan "osa-aikaisia" miehiin verrattuna.

EU:n virallinen palkkaero lasketaan tuntipalkoista. Kun teemme niin, miesten ja naisten keskituntipalkka Suomessa on tehtyä työtuntia kohden sama. Miehillä ja naisilla on siis sama palkkataso, vaikka miesten ansiotaso on 20 % korkeampi. Suomen palkoissa ei siis ole mitään tasa-arvon vastaista.

]]>
4 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262653-tasa-arvovaltuutetun-aivopierut#comments Epätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Wed, 17 Oct 2018 07:01:26 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262653-tasa-arvovaltuutetun-aivopierut
Rahan tuhlausta romanialaisittain http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262217-rahan-tuhlausta-romanialaisittain <p>Romaniassa on viikonloppuna järjestetty kansanäänestys lakiehdotuksesta avioliiton kirjaamisesta perustuslakiin yhden miehen ja yhden naisen väliseksi liitoksi - valtavasta ortodoksisen kirkon ja äärikonservatiivisten hallituspuolueiden poliitikoiden lobbaamisesta huolimatta kansanäänestys ei kuitenkaan kaksipäiväisenä toteutettunakaan tuottanut sitä vaatineiden tahojen toivomaa tulosta. Äänestysaktiivisuus jäi nimittäin näissä vaaleissa alle vaaditun 30 prosentin osuuteen äänestysoikeutetuista ja siten koko äänestys tuloksineen mitätöityy.</p><p>&nbsp;</p><p>Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastustamisella on aina kansantaloudellisesti määriteltävä hintansa ja tässä tapauksessa on laskettu, että Romanian hallitus tuhlasi julkisista varoista peräti<u><a href="https://emerging-europe.com/news/romanian-constitutional-referendum-falls-well-short-of-threshold/"> 40 miljoonaa euroa turhan äänestyksen järjestämiseen.&nbsp;</a></u></p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;<em>&quot;This government has wasted 4o million euros of public money on a fantasy&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Niin?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Romaniassa on viikonloppuna järjestetty kansanäänestys lakiehdotuksesta avioliiton kirjaamisesta perustuslakiin yhden miehen ja yhden naisen väliseksi liitoksi - valtavasta ortodoksisen kirkon ja äärikonservatiivisten hallituspuolueiden poliitikoiden lobbaamisesta huolimatta kansanäänestys ei kuitenkaan kaksipäiväisenä toteutettunakaan tuottanut sitä vaatineiden tahojen toivomaa tulosta. Äänestysaktiivisuus jäi nimittäin näissä vaaleissa alle vaaditun 30 prosentin osuuteen äänestysoikeutetuista ja siten koko äänestys tuloksineen mitätöityy.

 

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastustamisella on aina kansantaloudellisesti määriteltävä hintansa ja tässä tapauksessa on laskettu, että Romanian hallitus tuhlasi julkisista varoista peräti 40 miljoonaa euroa turhan äänestyksen järjestämiseen. 

     "This government has wasted 4o million euros of public money on a fantasy"

 

 

 

 

Niin?

 

 

 

]]>
23 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262217-rahan-tuhlausta-romanialaisittain#comments Avioliitto Tasa-arvo Mon, 08 Oct 2018 07:12:43 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262217-rahan-tuhlausta-romanialaisittain
Samapalkkaisuusohjelman arviointi 4.10.2018 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262064-samapalkkaisuusohjelman-arviointi-4102018 <p>DI Leo Suomaa tekee arvioinnin hallituksen Samapalkkaisuusohjelman toteutumisesta 2016-2019. Osa arvioinnista on siis ennustusta. Tai melkein kaikki, sillä Tilastokeskuksesta saa (epä)luotettavia tilastolukuja&nbsp; vain vuoteen 2016. Saa Leo olla melkoinen &quot;ennustajaeukko&quot; selvitäkseen kunnialla tehtävästä.</p><p>Eilen avoimessa kuulemistilaisuudessa esitin alla olevan Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseuran kannanoton:</p><p>_______________________________________________________</p><p>Arvio hallituksen samapalkkaisuusohjelmasta</p><p>Samapalkkaisuusohjelman mukaan naiset ansaitsevat 83,3 % miesten ansioista. Luku on saatu vertaamalla kuukauden kokonaisansioita, joista on poistettu tuntiperustaisesti maksetut ylityöt. Tässä vertailussa ei oteta huomioon todellisia tehtyjä työtunteja. Kun vertaamme näiden samojen miesten ja naisten tehtyjä vuosityötunteja, miehet tekevät niitä noin 20-25 % enemmän kuin naiset. Näin ovat todistaneet Tilastokeskuksen tutkijat Iiris Niemi ja Hannu Pääkkönen sekä THL:n tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen.</p><p>Keskituntipalkka tehtyä työtuntia kohden on siten miehillä ja naisilla sama. Mainittakoon, että tamperelaiset tutkijat Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen saivat eroksi 1 %:n Pyöriän toimittamassa kirjassa &rdquo;Työelämän myytit ja todellisuus&rdquo; (Gaudeamus 2017).</p><p>Paula Koskinen Sandbergin väitöskirjassa väitetään, että EK:n virallinen kanta on, että miesten ja naisten palkkataso on keskituntipalkkana sama. Vastaavasti AY-liikkeen virallinen kanta on, että naiset ovat 17 % palkkakuopassa.</p><p>Entä kolmikannan kolmas osapuoli, hallitus? Vaadimme, että hallitus ja Samapalkkaisuusohjelma noudattavat Suomea sitovia EU:n perusasiakirjaa, ILO 100-sopimusta, EU:n samapalkkaisuusdirektiiviä ja EU-tuomioistuimen päätöksiä palkkaeron laskennassa. Ja hallituksen on vaadittava ministeriöiltä tarvittavat luotettavat tiedot tasa-arvoisen palkkaeron laskemiseksi.</p><p>EU:ssa virallinen palkkaero lasketaan keskituntipalkoista. Jos teemme niin, että laskemme miesten ja naisten keskituntipalkan tehtyä työtuntia kohden EU-parlamentin päätöslauselman 2008/2012(INI) mukaisesti, mitään palkkaeroa ei Suomessa ole.</p><p>Teoreettisen tarkastelun lisäksi esitämme käytännön ehdotuksen: Jokaisen suomalaisen naisen palkkaa nostetaan 20 % ja hänen tehtyä työaikaansa nostetaan vastaavasti 20 %. Näin Samapalkkaisuusohjelma on tyytyväinen, onhan naisen euro 100 senttiä. Ja työnantajatkin ovat tyytyväisiä, sillä miehet ja naiset tekevät tämän jälkeen yhtä paljon työtunteja vuodessa. Ja palkankorotus maksaa itse itsensä takaisin naisten lisääntyneenä kvantitatiivisena tuottavuutena. Lisääntyneet verotulot tuskin ovat vastenmielisiä hallitukselle.</p><p>_______________________________________</p><p>Kaikissa muissa kannaototoissa (EK:ta lukuunottamatta) toitotettiin &quot;naisen euro on 80 senttiä&quot; mantraa. Kaikki Ay-liikkeethän ovat tunnetusti feministisiä ja niin ovat myös ministeriöt.</p><p>Kirjallisena kannanottona lähetimme pidemmän perustellun version tästä suullisesta esityksestä, jolle oli annettu esitysaikaa 3 minuuttia.</p><p>Haluaako joku lukea sen täältä?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> DI Leo Suomaa tekee arvioinnin hallituksen Samapalkkaisuusohjelman toteutumisesta 2016-2019. Osa arvioinnista on siis ennustusta. Tai melkein kaikki, sillä Tilastokeskuksesta saa (epä)luotettavia tilastolukuja  vain vuoteen 2016. Saa Leo olla melkoinen "ennustajaeukko" selvitäkseen kunnialla tehtävästä.

Eilen avoimessa kuulemistilaisuudessa esitin alla olevan Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseuran kannanoton:

_______________________________________________________

Arvio hallituksen samapalkkaisuusohjelmasta

Samapalkkaisuusohjelman mukaan naiset ansaitsevat 83,3 % miesten ansioista. Luku on saatu vertaamalla kuukauden kokonaisansioita, joista on poistettu tuntiperustaisesti maksetut ylityöt. Tässä vertailussa ei oteta huomioon todellisia tehtyjä työtunteja. Kun vertaamme näiden samojen miesten ja naisten tehtyjä vuosityötunteja, miehet tekevät niitä noin 20-25 % enemmän kuin naiset. Näin ovat todistaneet Tilastokeskuksen tutkijat Iiris Niemi ja Hannu Pääkkönen sekä THL:n tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen.

Keskituntipalkka tehtyä työtuntia kohden on siten miehillä ja naisilla sama. Mainittakoon, että tamperelaiset tutkijat Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen saivat eroksi 1 %:n Pyöriän toimittamassa kirjassa ”Työelämän myytit ja todellisuus” (Gaudeamus 2017).

Paula Koskinen Sandbergin väitöskirjassa väitetään, että EK:n virallinen kanta on, että miesten ja naisten palkkataso on keskituntipalkkana sama. Vastaavasti AY-liikkeen virallinen kanta on, että naiset ovat 17 % palkkakuopassa.

Entä kolmikannan kolmas osapuoli, hallitus? Vaadimme, että hallitus ja Samapalkkaisuusohjelma noudattavat Suomea sitovia EU:n perusasiakirjaa, ILO 100-sopimusta, EU:n samapalkkaisuusdirektiiviä ja EU-tuomioistuimen päätöksiä palkkaeron laskennassa. Ja hallituksen on vaadittava ministeriöiltä tarvittavat luotettavat tiedot tasa-arvoisen palkkaeron laskemiseksi.

EU:ssa virallinen palkkaero lasketaan keskituntipalkoista. Jos teemme niin, että laskemme miesten ja naisten keskituntipalkan tehtyä työtuntia kohden EU-parlamentin päätöslauselman 2008/2012(INI) mukaisesti, mitään palkkaeroa ei Suomessa ole.

Teoreettisen tarkastelun lisäksi esitämme käytännön ehdotuksen: Jokaisen suomalaisen naisen palkkaa nostetaan 20 % ja hänen tehtyä työaikaansa nostetaan vastaavasti 20 %. Näin Samapalkkaisuusohjelma on tyytyväinen, onhan naisen euro 100 senttiä. Ja työnantajatkin ovat tyytyväisiä, sillä miehet ja naiset tekevät tämän jälkeen yhtä paljon työtunteja vuodessa. Ja palkankorotus maksaa itse itsensä takaisin naisten lisääntyneenä kvantitatiivisena tuottavuutena. Lisääntyneet verotulot tuskin ovat vastenmielisiä hallitukselle.

_______________________________________

Kaikissa muissa kannaototoissa (EK:ta lukuunottamatta) toitotettiin "naisen euro on 80 senttiä" mantraa. Kaikki Ay-liikkeethän ovat tunnetusti feministisiä ja niin ovat myös ministeriöt.

Kirjallisena kannanottona lähetimme pidemmän perustellun version tästä suullisesta esityksestä, jolle oli annettu esitysaikaa 3 minuuttia.

Haluaako joku lukea sen täältä?

 

]]>
0 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262064-samapalkkaisuusohjelman-arviointi-4102018#comments Palkkaero Palkkatasa-arvo Samapalkkaisuus Tasa-arvo Fri, 05 Oct 2018 08:07:22 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262064-samapalkkaisuusohjelman-arviointi-4102018
Sveitsi tekemässä rajun mutta tarvittavan korjausliikkeen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262060-sveitsi-tekemassa-rajun-mutta-tarvittavan-korjausliikkeen <p>Sveitsi tunnetaaan maailmalla paitsi käkikelloistaan, alamäkihiihtäjistään ja suklaasta sekä monikuttuurisesta ja vauraasta väestöpohjastaan, niin ennen kaikkea suoraa demokratiaa korostavan poliittisen järjestelmänsä omalaatuisuudesta ja valtion tinkimättömästä puolueettomuusstrategiasta -&nbsp; Sveitsi on pysytellyt sotien ulkopuolella siinä määrin onnistuneesti ja diplomaattisesti,&nbsp; että kansainvälinen avustusjärjestö&nbsp; Punainen Risti on sen alkuperäisen perustajansa kotimaata kunnioittavasti ottanut tunnuksekseen Sveitsin kansallista lippua muistuttavan kuvasymbolin. Sveitsiä on siis syytä pitää ihmisoikeuksien edistämisen kärkimaina...</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sveitsin liittokokouksen alahuone l. kansallisneuvosto (retorom.&nbsp;<em>Cussegl Naziunal</em>)) on nyt omalla tavallaan tehnyt uuden aluevaltauksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä,&nbsp;<u><a href="https://www.shortlist.com/news/switzerland-lgbtq-gay-trans-law-crime-homophobia/372871"> sillä se hyväksyi syyskuun lopulla äänin 118-60 uuden lain, joka kriminalisoi homo- ja transfobisen käyttäytymisen</a></u>. Henkilö, joka syyllistyy seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä alentavaan, eriarvoistavaan tai syrjivään tekoon, voidaan uuden lain säädösten perusteella tuomita jopa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnänsuoja on lain tasolla periaatteellisesti kunnossa, sillä sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslait kieltävät välittömän ja välillisen syrjinnän yleisillä elämänalueilla ja muutaman vuoden voimassa olleet rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan suojaavat myös hlbtiq+ -väestönosia yksityisemmillä elämänpiireillä tapahtuvalta syrjinnältä, uhkaamiselta ja solvaamiselta.&nbsp; Mielestäni näiden syrjinnänsuojan sisältävien ja syrjintäkiellon asettavien&nbsp; lainsäädösten teho on kuitenkin käytännössä melko ohutta, sillä ne eivät rikosten tunnusmerkistöjen osalta ole kovinkaan eksakteja eikä myöskään teoista mahdollisesti langetettavat sanktiot vastaa rikosten vakavuutta. Käytännössä homo- ja transfobista viestintää voi edelleenkin harjoittaa hyvinkin selkeällä vahingontekotarkoituksella, kun retoriikan kätkee &quot;tieteen&quot;, &quot;vakaumuksen&quot; tai &quot;sananvapauden&quot; valepukuun ...</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sveitsi tunnetaaan maailmalla paitsi käkikelloistaan, alamäkihiihtäjistään ja suklaasta sekä monikuttuurisesta ja vauraasta väestöpohjastaan, niin ennen kaikkea suoraa demokratiaa korostavan poliittisen järjestelmänsä omalaatuisuudesta ja valtion tinkimättömästä puolueettomuusstrategiasta -  Sveitsi on pysytellyt sotien ulkopuolella siinä määrin onnistuneesti ja diplomaattisesti,  että kansainvälinen avustusjärjestö  Punainen Risti on sen alkuperäisen perustajansa kotimaata kunnioittavasti ottanut tunnuksekseen Sveitsin kansallista lippua muistuttavan kuvasymbolin. Sveitsiä on siis syytä pitää ihmisoikeuksien edistämisen kärkimaina...

 

Sveitsin liittokokouksen alahuone l. kansallisneuvosto (retorom. Cussegl Naziunal)) on nyt omalla tavallaan tehnyt uuden aluevaltauksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä,  sillä se hyväksyi syyskuun lopulla äänin 118-60 uuden lain, joka kriminalisoi homo- ja transfobisen käyttäytymisen. Henkilö, joka syyllistyy seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä alentavaan, eriarvoistavaan tai syrjivään tekoon, voidaan uuden lain säädösten perusteella tuomita jopa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.

 

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnänsuoja on lain tasolla periaatteellisesti kunnossa, sillä sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslait kieltävät välittömän ja välillisen syrjinnän yleisillä elämänalueilla ja muutaman vuoden voimassa olleet rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan suojaavat myös hlbtiq+ -väestönosia yksityisemmillä elämänpiireillä tapahtuvalta syrjinnältä, uhkaamiselta ja solvaamiselta.  Mielestäni näiden syrjinnänsuojan sisältävien ja syrjintäkiellon asettavien  lainsäädösten teho on kuitenkin käytännössä melko ohutta, sillä ne eivät rikosten tunnusmerkistöjen osalta ole kovinkaan eksakteja eikä myöskään teoista mahdollisesti langetettavat sanktiot vastaa rikosten vakavuutta. Käytännössä homo- ja transfobista viestintää voi edelleenkin harjoittaa hyvinkin selkeällä vahingontekotarkoituksella, kun retoriikan kätkee "tieteen", "vakaumuksen" tai "sananvapauden" valepukuun ...

 

 

 

]]>
19 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262060-sveitsi-tekemassa-rajun-mutta-tarvittavan-korjausliikkeen#comments Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Fri, 05 Oct 2018 07:07:23 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262060-sveitsi-tekemassa-rajun-mutta-tarvittavan-korjausliikkeen
Valkoinen heteromies ja Metoo -kampanja http://jarisotka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261849-valkoinen-heteromies-ja-metoo-kampanja <p>Viime vuosien lehtijutuissa on yhä useammin esiintynyt karkeita yleistyksiä siitä, miksi naiset ovat älykkäämpiä kuin miehet ja kuinka miehet ovat emotionaalisesti kykenemättömiä luolamiehiä, joilta ei voi paljoa odottaakaan.</p><p>Metoo -liikkeen myötä myös muutkin kuin feministit katsovat nyt oikeudekseen leimata meidät kaikki sovinistisiksi ahdistelijoiksi, jotka tietysti käyttävät asemaansa ja (nuoria) naisia hyväkseensä. Tällaisia miehiä on toki joukossamme, mutta ei kuitenkaan enemmistönä, joka oikeuttaisi meidän kaikkien leimaamiseen.</p><p>Kukaan ei ota vakavasti meidän keski-ikäisten, valkoisten, kokolihaa syövien heteromiesten elämäntuskaa, eli setä-miesten. Kun kaikki maailman synnit ja vääryydet ristiretkistä Hitleriin ja Trumpiin ovat kollektiivisesti meidän syytä. Olen yrittänyt pitää tätä kohta vähemmistöksi muuttuvan kansanosan elämäntuskaa esillä, mutta ajatuksiini suhtautuminen on vaihdellut epäuskosta hyväntahtoisiin hymähdyksiin. Yritän kuitenkin tässä hieman avata tätä asiaa ihan asiaperäisillä argumenteilla.</p><p>En usko, että kumpikaan sukupuoli on toistaan älykkäämpi. En myöskään suostu myöntämään sitä, että naiset olisivat luonnostaan älykkäämpiä kuin miehet, kumpaankin sukupuoleen mahtuu sekä hyvin älykkäitä että tyhmiä yksilöitä.</p><p>ISIEMME SYNNIT</p><p>Miehet ovat olleet hallitsevana luokkana yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Tähän ovat vaikuttaneet historialliset ja kulttuurilliset syyt, missä uskonnollakin on ollut oma osansa. Pojat on laitettu opiskelemaan ja tyttöjä on lähinnä valmisteltu kodin ja perheen hoitamiseen, kun miehen tehtävänä on pidetty perheen elättämistä. Mitään sukupuolen älykkyyteen liittyvää syytä en tähän tiedä. On tunnustettava, että naisia on aiemmin pidetty vähemmän älykkäämpinä, mutta tähän lienee syynä se, että heidän ei ole annettu käydä kouluja ja kehittää itseään.</p><p>Suomessa ja pohjoismaissa missä sukupuolten välinen tasa-arvo lienee maailmassa parhaalla tasolla, on kehitys ollut huimaa. Naisasialiike, kun on maailmanlaajuisesti vain noin sadanviidenkymmenen vuoden ikäinen, joka alkoi suffrageteista ja jatkui feministisen liikkeeseen, on saanut yllättävän nopeita saavutuksia tässä vuosituhansia vanhassa miesten dominoimassa maailmassa.</p><p>Pohjoismaissa syynä tasa-arvon nykyiseen tilanteeseen saattaa olla myös se, että miehet eivät pärjänneet kovissa pohjoisen oloissa ilman naisia. Naiset hoitivat tilan ja talon, kun miehet olivat kalastamassa, ryöstöretkillä, sodassa ja metsästämässä. Maanviljelyssä yksiköt olivat perinteisesti perheviljelmiä, joiden ylläpitäminen ja leivän saaminen vaati kahden aikuisen työpanoksen. Miehillä ei ollut varaa pitää naisia kovin alisteisessa asemassa, koska yksin ei mies olisi pysynyt hengissä. Naisilla on täällä ollut jo hieman etumatkaa sisariinsa muualla maailmassa, mikä ei ollenkaan vähennä heidän saavutuksiaan.</p><p>Naiset, jotka nyt ovat päässeet yhteiskunnan ja talouselämän johtopaikoille, ovat joutuneet moneen kertaan todistamaan olevansa parempia kuin miehet, niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Tämä johtuu vanhasta mieskulttuurista ja valtarakenteista. Yleistysten tekeminen pelkästään näiden poikkeuksellisen vahvojen ja määrätietoisten naisten saavutusten perusteella on vähintäänkin harhaanjohtavaa. Tosin he ovat joutuneet sopeutumaan olemassa oleviin valtarakenteisiin ja kulttuuriin. Seuraavan tai nykyisen nuoremman sukupolven naisten tehtävänä on sitten pyrkiä muuttamaan tätä kulttuuria. Se tulee olemaan pitkä tie sillä vanhojen asenteiden, arvojen ja kulttuurin muuttaminen kohta aina vastarintaa ja kestää yllättävän kauan. Itse en vastusta tätä muutosta vaan yritän siihen sopeutua, mutta systeemi yleensä vastustaa muutosta.</p><p>Nämä naiset ovat kuitenkin esimerkillään raivanneet tietä seuraaville sukupolville ja osoittaneet, että naiset pärjäävät siinä missä miehetkin. Ehkä he ovat myös osoittaneet nuoremmille sisarilleen, että pärjätäkseen miesten maailmassa heidän on ollut pakko olla parempia kuin miehet. Näyttääkin siltä, että naiset ovat keskimäärin parempia koulussa, mutta johtuuko tämä miehiä korkeammasta älykkyydestä, vai ahkeruudesta ja näyttämisen tarpeesta. Nuorilla miehillä olisi tässä kohden paljon parannettavaa, sillä maailma, johon he opiskelujensa jälkeen päätyvät, on toinen kuin omalla sukupolvellani.</p><p>NIIN SE MAAILMA MUUTTUU ESKOSENI</p><p>Kohta ei ole enää jäljellä miehille kuuluvia `läänityksiä`, eikä miehiä enää suosita vain siksi että he ovat miehiä. Joskus on hieman provosoivaan tyyliin todennut.</p><p><em>&rdquo;</em> Kyllä ennen oli paremmin!<em> Aiemmin saattoi luottaa, että kyllä keski-ikäinen, keskiluokkainen, keskivartaloa kehittävä, keskinkertainen valkoihoinen, kokolihaa syövä heteromies pärjää pelkkien em. avujen avulla pakostakin tässä yhteiskunnassa, mutta ei. Nyt ne fiksummat ja koulutetummat nuoret naiset vievät meidän ikiaikaiset läänityksemme. On se niin väärin.&rdquo;</em></p><p>Nykyään enemmistö korkeakouluopiskelijoista on naisia lähes kaikissa koulutusohjelmissa. Itse olen ammatissani havainnut, että pahin virhe minkä voi tehdä on naiskollegan aliarviointi. Naiset perehtyvät ja valmistautuvat asioihin pääsääntöisesti hyvin huolellisesti ja se pakottaa myös meidät miehet samaan, koska kuka sitä nyt haluaisi hävitä naiselle sen takia, että on itse laiskotellut.</p><p>Tässä tilanteessa meillä setä-miehillä on kaksi vaihtoehtoa, joko valittaa asiasta ja surkutella maailman tilaa tai sopeutua uuteen tilanteeseen. Itse olen valinnut jälkimmäisen. Jos me miehet haluamme säilyttää edes jotain meidän ikiaikaisista läänityksistämme, on meidän lopetettava laiskottelu ja työskenneltävä yhtä ahkerasti kuin vanhoja asemiamme kärkkyvät naiset. Näin se maailma muuttuu Eskoseni.</p><p>ANTAA TÄMÄ TILANNE MYÖS UUSIA MAHDOLLISUUKSIA</p><p>Kun meidät kaikki leimataan yhteen ja samaan hyvin leimaavaan stereotypiaan kuuluviksi vastenmielisiksi yksilöiksi, antaa se myös mahdollisuuden erottua joukosta. Kun oletukset ja mielikuvat meistä keksi-ikäisistä setä-miehistä ovat jo valmiiksi huonot, yllätys on suuri, jos saksalaisen auton kiitävien peltien sisältä ja `machon` ulkokuoren alta paljastuukin jotain muuta kuin lipeväkielinen sovinisti.</p><p>Keskustelukumppanin huomioiminen ja aidosti kuunteleminen tai nykyajan muotitermejä käyttäen läsnäolo vuorovaikutustilanteessa on jotain sellaista, mitä setä-mieheltä ei odoteta. Mehän vain jyräämme keskustelukumppanin mielipiteillämme, emmekä kuuntele mitä toinen sanoo. Itse asiassa positiivista huomiota saa pelkästään sillä, että ei kiroile, ei keskeytä toista tai vähättele toisen mielipiteitä.</p><p>Jos mies osaa keskustella muustakin kuin autoista, tekniikasta, taloudesta ja työstään, on tämä jo stereotypiasta poikkeamista, puhumattakaan että osaisi vielä pukea tunteitaan sanoiksi tai puhumaan tunteista.</p><p>Jos mies vielä jossain määrin tuntee kirjallisuutta, musiikkia ja muita taidemuotoja, eli kulttuuria, on miestä entistä vaikeampaa asettaa valmiiseen lokeroon. Itse olen aina pitänyt lukemisesta ja harrastanut historiaa ja nykyään jonkin verran filosofiaa, eli pyrkinyt sivistämään itseäni ja muistamaan hyvät käytöstavat.</p><p>Veljet, ehkä meidänkin on aika tulla ulos luolistamme ja norsunluutorneistamme, muutettava käytöstämme ja osoitettava, että feministien ja metoo -liikkeen stereotypiat ovat kohtuuttomia yleistyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jari Sotka</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosien lehtijutuissa on yhä useammin esiintynyt karkeita yleistyksiä siitä, miksi naiset ovat älykkäämpiä kuin miehet ja kuinka miehet ovat emotionaalisesti kykenemättömiä luolamiehiä, joilta ei voi paljoa odottaakaan.

Metoo -liikkeen myötä myös muutkin kuin feministit katsovat nyt oikeudekseen leimata meidät kaikki sovinistisiksi ahdistelijoiksi, jotka tietysti käyttävät asemaansa ja (nuoria) naisia hyväkseensä. Tällaisia miehiä on toki joukossamme, mutta ei kuitenkaan enemmistönä, joka oikeuttaisi meidän kaikkien leimaamiseen.

Kukaan ei ota vakavasti meidän keski-ikäisten, valkoisten, kokolihaa syövien heteromiesten elämäntuskaa, eli setä-miesten. Kun kaikki maailman synnit ja vääryydet ristiretkistä Hitleriin ja Trumpiin ovat kollektiivisesti meidän syytä. Olen yrittänyt pitää tätä kohta vähemmistöksi muuttuvan kansanosan elämäntuskaa esillä, mutta ajatuksiini suhtautuminen on vaihdellut epäuskosta hyväntahtoisiin hymähdyksiin. Yritän kuitenkin tässä hieman avata tätä asiaa ihan asiaperäisillä argumenteilla.

En usko, että kumpikaan sukupuoli on toistaan älykkäämpi. En myöskään suostu myöntämään sitä, että naiset olisivat luonnostaan älykkäämpiä kuin miehet, kumpaankin sukupuoleen mahtuu sekä hyvin älykkäitä että tyhmiä yksilöitä.

ISIEMME SYNNIT

Miehet ovat olleet hallitsevana luokkana yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Tähän ovat vaikuttaneet historialliset ja kulttuurilliset syyt, missä uskonnollakin on ollut oma osansa. Pojat on laitettu opiskelemaan ja tyttöjä on lähinnä valmisteltu kodin ja perheen hoitamiseen, kun miehen tehtävänä on pidetty perheen elättämistä. Mitään sukupuolen älykkyyteen liittyvää syytä en tähän tiedä. On tunnustettava, että naisia on aiemmin pidetty vähemmän älykkäämpinä, mutta tähän lienee syynä se, että heidän ei ole annettu käydä kouluja ja kehittää itseään.

Suomessa ja pohjoismaissa missä sukupuolten välinen tasa-arvo lienee maailmassa parhaalla tasolla, on kehitys ollut huimaa. Naisasialiike, kun on maailmanlaajuisesti vain noin sadanviidenkymmenen vuoden ikäinen, joka alkoi suffrageteista ja jatkui feministisen liikkeeseen, on saanut yllättävän nopeita saavutuksia tässä vuosituhansia vanhassa miesten dominoimassa maailmassa.

Pohjoismaissa syynä tasa-arvon nykyiseen tilanteeseen saattaa olla myös se, että miehet eivät pärjänneet kovissa pohjoisen oloissa ilman naisia. Naiset hoitivat tilan ja talon, kun miehet olivat kalastamassa, ryöstöretkillä, sodassa ja metsästämässä. Maanviljelyssä yksiköt olivat perinteisesti perheviljelmiä, joiden ylläpitäminen ja leivän saaminen vaati kahden aikuisen työpanoksen. Miehillä ei ollut varaa pitää naisia kovin alisteisessa asemassa, koska yksin ei mies olisi pysynyt hengissä. Naisilla on täällä ollut jo hieman etumatkaa sisariinsa muualla maailmassa, mikä ei ollenkaan vähennä heidän saavutuksiaan.

Naiset, jotka nyt ovat päässeet yhteiskunnan ja talouselämän johtopaikoille, ovat joutuneet moneen kertaan todistamaan olevansa parempia kuin miehet, niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Tämä johtuu vanhasta mieskulttuurista ja valtarakenteista. Yleistysten tekeminen pelkästään näiden poikkeuksellisen vahvojen ja määrätietoisten naisten saavutusten perusteella on vähintäänkin harhaanjohtavaa. Tosin he ovat joutuneet sopeutumaan olemassa oleviin valtarakenteisiin ja kulttuuriin. Seuraavan tai nykyisen nuoremman sukupolven naisten tehtävänä on sitten pyrkiä muuttamaan tätä kulttuuria. Se tulee olemaan pitkä tie sillä vanhojen asenteiden, arvojen ja kulttuurin muuttaminen kohta aina vastarintaa ja kestää yllättävän kauan. Itse en vastusta tätä muutosta vaan yritän siihen sopeutua, mutta systeemi yleensä vastustaa muutosta.

Nämä naiset ovat kuitenkin esimerkillään raivanneet tietä seuraaville sukupolville ja osoittaneet, että naiset pärjäävät siinä missä miehetkin. Ehkä he ovat myös osoittaneet nuoremmille sisarilleen, että pärjätäkseen miesten maailmassa heidän on ollut pakko olla parempia kuin miehet. Näyttääkin siltä, että naiset ovat keskimäärin parempia koulussa, mutta johtuuko tämä miehiä korkeammasta älykkyydestä, vai ahkeruudesta ja näyttämisen tarpeesta. Nuorilla miehillä olisi tässä kohden paljon parannettavaa, sillä maailma, johon he opiskelujensa jälkeen päätyvät, on toinen kuin omalla sukupolvellani.

NIIN SE MAAILMA MUUTTUU ESKOSENI

Kohta ei ole enää jäljellä miehille kuuluvia `läänityksiä`, eikä miehiä enää suosita vain siksi että he ovat miehiä. Joskus on hieman provosoivaan tyyliin todennut.

Kyllä ennen oli paremmin! Aiemmin saattoi luottaa, että kyllä keski-ikäinen, keskiluokkainen, keskivartaloa kehittävä, keskinkertainen valkoihoinen, kokolihaa syövä heteromies pärjää pelkkien em. avujen avulla pakostakin tässä yhteiskunnassa, mutta ei. Nyt ne fiksummat ja koulutetummat nuoret naiset vievät meidän ikiaikaiset läänityksemme. On se niin väärin.”

Nykyään enemmistö korkeakouluopiskelijoista on naisia lähes kaikissa koulutusohjelmissa. Itse olen ammatissani havainnut, että pahin virhe minkä voi tehdä on naiskollegan aliarviointi. Naiset perehtyvät ja valmistautuvat asioihin pääsääntöisesti hyvin huolellisesti ja se pakottaa myös meidät miehet samaan, koska kuka sitä nyt haluaisi hävitä naiselle sen takia, että on itse laiskotellut.

Tässä tilanteessa meillä setä-miehillä on kaksi vaihtoehtoa, joko valittaa asiasta ja surkutella maailman tilaa tai sopeutua uuteen tilanteeseen. Itse olen valinnut jälkimmäisen. Jos me miehet haluamme säilyttää edes jotain meidän ikiaikaisista läänityksistämme, on meidän lopetettava laiskottelu ja työskenneltävä yhtä ahkerasti kuin vanhoja asemiamme kärkkyvät naiset. Näin se maailma muuttuu Eskoseni.

ANTAA TÄMÄ TILANNE MYÖS UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Kun meidät kaikki leimataan yhteen ja samaan hyvin leimaavaan stereotypiaan kuuluviksi vastenmielisiksi yksilöiksi, antaa se myös mahdollisuuden erottua joukosta. Kun oletukset ja mielikuvat meistä keksi-ikäisistä setä-miehistä ovat jo valmiiksi huonot, yllätys on suuri, jos saksalaisen auton kiitävien peltien sisältä ja `machon` ulkokuoren alta paljastuukin jotain muuta kuin lipeväkielinen sovinisti.

Keskustelukumppanin huomioiminen ja aidosti kuunteleminen tai nykyajan muotitermejä käyttäen läsnäolo vuorovaikutustilanteessa on jotain sellaista, mitä setä-mieheltä ei odoteta. Mehän vain jyräämme keskustelukumppanin mielipiteillämme, emmekä kuuntele mitä toinen sanoo. Itse asiassa positiivista huomiota saa pelkästään sillä, että ei kiroile, ei keskeytä toista tai vähättele toisen mielipiteitä.

Jos mies osaa keskustella muustakin kuin autoista, tekniikasta, taloudesta ja työstään, on tämä jo stereotypiasta poikkeamista, puhumattakaan että osaisi vielä pukea tunteitaan sanoiksi tai puhumaan tunteista.

Jos mies vielä jossain määrin tuntee kirjallisuutta, musiikkia ja muita taidemuotoja, eli kulttuuria, on miestä entistä vaikeampaa asettaa valmiiseen lokeroon. Itse olen aina pitänyt lukemisesta ja harrastanut historiaa ja nykyään jonkin verran filosofiaa, eli pyrkinyt sivistämään itseäni ja muistamaan hyvät käytöstavat.

Veljet, ehkä meidänkin on aika tulla ulos luolistamme ja norsunluutorneistamme, muutettava käytöstämme ja osoitettava, että feministien ja metoo -liikkeen stereotypiat ovat kohtuuttomia yleistyksiä.

 

Jari Sotka

]]>
3 http://jarisotka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261849-valkoinen-heteromies-ja-metoo-kampanja#comments Metoo-kampanja Mies Sukupuoliroolit Tasa-arvo Vihapuhe Mon, 01 Oct 2018 09:06:13 +0000 Jari Sotka http://jarisotka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261849-valkoinen-heteromies-ja-metoo-kampanja
Mitä oikeastaan tapahtui http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261744-mita-oikeastaan-tapahtui <p>Anna-Liina Kauhanen, Helsingin Sanomien Berliinin kirjeenvaihtaja, kirjoittaa pienistä murtumista, jotka muuttavat maailman suuntaa ja aloittavat uuden aikakauden (HS 29.9.). Viime viikolla eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta. Siniset tekivät asiasta hallituksen luottamuskysymyksen, kun eivät enää muuta keksineet. Jälkipelejä en sen enempää referoi, kuka pahoitti mielensä mistäkin. Sen sijaan, asian merkityksestä riittää puhuttavaa vielä pitkäksi aikaa, ehkä jopa historiankirjoihin saakka.</p><p>Timo Soini on useasti korostanut, että jokaisella ihmisellä on mielipiteen-, uskonnon- ja sananvapaus Suomessa. Nämä oikeudet koskevat jokaista, riippumatta hänen asemastaan. Entäpä sitten sukupuolestaan?</p><p>Perustelut, joita on käytetty Soinin puolesta äänestämiselle, kertovat karua tarinaansa siitä, mikä todellisuudessa on Suomessa tasa-arvon tila. Onko naisen oikeus omaan kehoonsa rikkomaton vai voiko siitä sittenkin tinkiä, kun vaakakupissa on puolueille riittävän tärkeitä kysymyksiä. Miten lopulta mikään uudistus tai lakimuutos voisi olla tätä oikeutta kriittisempi tai tärkeämpi?</p><p>Kuvaavaa on se, että Soini sai jatkaa ulkoministerinä näiden tekojensa jälkeen, mutta Ilkka Kanerva joutui samasta tehtävästä väistymään lähetettyään yksityisiä tekstiviestejä; yksityisiä tekstiviestejä yksityishenkilönä yksityishenkilölle. Viestejä, jotka luonnollisesti kuuluisivat viestintäsalaisuuden piiriin, eivät vaikuttaneet Suomen julkikuvaan maailmalla tai pohjimmiltaan edes ministerin työtehtäviin.</p><p>Soini on todellakin sinnikkäästi korostanut mielipiteen, uskonnon ja sananvapautta. Eduskunnan äänestyskäyttäytymisestä ja sen jälkipuinneista voi vain enää kysyä, onko (mies)ulkoministerimme lisäksi myös (nais)kansanedustajilla nämä oikeudet voimassa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anna-Liina Kauhanen, Helsingin Sanomien Berliinin kirjeenvaihtaja, kirjoittaa pienistä murtumista, jotka muuttavat maailman suuntaa ja aloittavat uuden aikakauden (HS 29.9.). Viime viikolla eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta. Siniset tekivät asiasta hallituksen luottamuskysymyksen, kun eivät enää muuta keksineet. Jälkipelejä en sen enempää referoi, kuka pahoitti mielensä mistäkin. Sen sijaan, asian merkityksestä riittää puhuttavaa vielä pitkäksi aikaa, ehkä jopa historiankirjoihin saakka.

Timo Soini on useasti korostanut, että jokaisella ihmisellä on mielipiteen-, uskonnon- ja sananvapaus Suomessa. Nämä oikeudet koskevat jokaista, riippumatta hänen asemastaan. Entäpä sitten sukupuolestaan?

Perustelut, joita on käytetty Soinin puolesta äänestämiselle, kertovat karua tarinaansa siitä, mikä todellisuudessa on Suomessa tasa-arvon tila. Onko naisen oikeus omaan kehoonsa rikkomaton vai voiko siitä sittenkin tinkiä, kun vaakakupissa on puolueille riittävän tärkeitä kysymyksiä. Miten lopulta mikään uudistus tai lakimuutos voisi olla tätä oikeutta kriittisempi tai tärkeämpi?

Kuvaavaa on se, että Soini sai jatkaa ulkoministerinä näiden tekojensa jälkeen, mutta Ilkka Kanerva joutui samasta tehtävästä väistymään lähetettyään yksityisiä tekstiviestejä; yksityisiä tekstiviestejä yksityishenkilönä yksityishenkilölle. Viestejä, jotka luonnollisesti kuuluisivat viestintäsalaisuuden piiriin, eivät vaikuttaneet Suomen julkikuvaan maailmalla tai pohjimmiltaan edes ministerin työtehtäviin.

Soini on todellakin sinnikkäästi korostanut mielipiteen, uskonnon ja sananvapautta. Eduskunnan äänestyskäyttäytymisestä ja sen jälkipuinneista voi vain enää kysyä, onko (mies)ulkoministerimme lisäksi myös (nais)kansanedustajilla nämä oikeudet voimassa?

]]>
17 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261744-mita-oikeastaan-tapahtui#comments Kotimaa Hallituksen luottamus Historia Miesten ja naisten tasa-arvo Tasa-arvo Timo Soini Sat, 29 Sep 2018 09:40:08 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261744-mita-oikeastaan-tapahtui
Barack Obama muistutti suomalaisille tasa-arvoisen demokratiamme tärkeydestä http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261676-barack-obama-muistutti-suomalaisille-tasa-arvoisen-demokratiamme-tarkeydesta <p>Suomalaiset eivät aina osaa arvostaa demokratiamme ja tasa-arvoisuutemme onnistuneisuutta. Tästä asiasta muistutti meitä tänään messuhallissa puhunut Brack Obama. &ldquo;Suomessa köyhimpienkin perheiden lapset pääsevät ilmaiseksi eräisiin maailman parhaista kouluista&rdquo;. Obama uskoo, että Suomen valinnassa maailman onnellisimmaksi maassa keskeisenä syynä oli eriarvoisuuden vähäisyys suhteessa muihin mailman maihin.</p><p>Yhdysvaltain 44. presidentti analysoi osuvasti globalisaation ja tekniikan nopean kehityksen vaikutusta eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun entisenlaiset ammattikuvat ja osaamiset hiipuvat pois. Hän otti esille tämän kehityksen vaikutukset eri maiden polittiikkaan ja lisääntyneeseen populismiin, jonka seurauksena demokratia kärsii useissa maissa &ndash; ei vähiten Yhdysvalloissa.</p><p>Obama uskoi kuitenkin kansainväisen yhteistyön ja teknisen kehityksen tärkeyteen niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin yhteisten asioiden hoitamisessa laajemminkin. Kehityksen kulkua ei tule pysäyttää. Uudenlainen maailma edellyttää entistä vankkumattomampaa huolehtimista demokratiasta ja siitä, etä mahdollisimman moni on aktiivusesti mukana kansalaisyhteiskunnassa. Ihmisten eriarvoisuuden kasvu on vaara onnellisuudelle. Maahanmuuttoasiaa hän viittasi kertomall siitä, kuinka Nigerialainen voi helposti katsoa älypuhelimestaan, miten Ruotsissa eletään ja syntyy eriarvoisuuden kokemus.</p><p>Barack Obaman analyysit eivät olleet uusia, mutta analyyttisen teräviä. Hän korosti optimistista näkemystään maailman kehityksestä ja totesi kehityksen liikkuvan välillä takapakkia ja sitten taas oikeaan suuntaan. Juuri tällä hetkellä on nähtävissä takapakkia ja mainitsi nimeltä Unkarin ja Puolan.&nbsp;</p><p>Itse Obama panostaa säätiönsä kautta nuorten ihmisten ja nuorten johtajien kouluttamiseen eri puolilla maailmaa ja auttamiseen siihen, että valmiudet yhteiskunna kehittämiseen paranevat. Yksi hänen ydinsanomansa oli, että yhteiskuntaa parantavien teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen perustana tulee olla sosiaalinen muutos (social change). Nuorille ihmisille tulee antaa mahdollisuus ja edellytykset viedä eteenpäin näkemyksiään paremmasta yhteisestä maailmasta. Usko nuorten kykyihin ja uudistamishaluihin oli hänellä vahva.</p> Suomalaiset eivät aina osaa arvostaa demokratiamme ja tasa-arvoisuutemme onnistuneisuutta. Tästä asiasta muistutti meitä tänään messuhallissa puhunut Brack Obama. “Suomessa köyhimpienkin perheiden lapset pääsevät ilmaiseksi eräisiin maailman parhaista kouluista”. Obama uskoo, että Suomen valinnassa maailman onnellisimmaksi maassa keskeisenä syynä oli eriarvoisuuden vähäisyys suhteessa muihin mailman maihin.

Yhdysvaltain 44. presidentti analysoi osuvasti globalisaation ja tekniikan nopean kehityksen vaikutusta eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun entisenlaiset ammattikuvat ja osaamiset hiipuvat pois. Hän otti esille tämän kehityksen vaikutukset eri maiden polittiikkaan ja lisääntyneeseen populismiin, jonka seurauksena demokratia kärsii useissa maissa – ei vähiten Yhdysvalloissa.

Obama uskoi kuitenkin kansainväisen yhteistyön ja teknisen kehityksen tärkeyteen niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin yhteisten asioiden hoitamisessa laajemminkin. Kehityksen kulkua ei tule pysäyttää. Uudenlainen maailma edellyttää entistä vankkumattomampaa huolehtimista demokratiasta ja siitä, etä mahdollisimman moni on aktiivusesti mukana kansalaisyhteiskunnassa. Ihmisten eriarvoisuuden kasvu on vaara onnellisuudelle. Maahanmuuttoasiaa hän viittasi kertomall siitä, kuinka Nigerialainen voi helposti katsoa älypuhelimestaan, miten Ruotsissa eletään ja syntyy eriarvoisuuden kokemus.

Barack Obaman analyysit eivät olleet uusia, mutta analyyttisen teräviä. Hän korosti optimistista näkemystään maailman kehityksestä ja totesi kehityksen liikkuvan välillä takapakkia ja sitten taas oikeaan suuntaan. Juuri tällä hetkellä on nähtävissä takapakkia ja mainitsi nimeltä Unkarin ja Puolan. 

Itse Obama panostaa säätiönsä kautta nuorten ihmisten ja nuorten johtajien kouluttamiseen eri puolilla maailmaa ja auttamiseen siihen, että valmiudet yhteiskunna kehittämiseen paranevat. Yksi hänen ydinsanomansa oli, että yhteiskuntaa parantavien teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen perustana tulee olla sosiaalinen muutos (social change). Nuorille ihmisille tulee antaa mahdollisuus ja edellytykset viedä eteenpäin näkemyksiään paremmasta yhteisestä maailmasta. Usko nuorten kykyihin ja uudistamishaluihin oli hänellä vahva.

]]>
3 http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261676-barack-obama-muistutti-suomalaisille-tasa-arvoisen-demokratiamme-tarkeydesta#comments Kotimaa Demokratia Eriarvoisuus Kiitollisuus Populismi Tasa-arvo Thu, 27 Sep 2018 19:53:36 +0000 Vesa Helkkula http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261676-barack-obama-muistutti-suomalaisille-tasa-arvoisen-demokratiamme-tarkeydesta
Häpeän olla mies! Syytän siitä herrakerhoa http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261599-hapean-olla-mies-syytan-siita-herrakerhoa <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10423012">Herrakerhoon taas naisia?</a> Pörssiklubi äänestää tänään sääntömuutoksesta. Pörssiklubin sääntöjen mukaan klubin jäsenen pitää olla mies - noin siis klubin säännöt selkeästi sanovat tänä tasa-arvon aikana. Naisilla ei siis ole klubiin mitäään asiaa ja tilanne jatkunee samanlaisena tänäisen äänestyksen jälkeenkin. Elleivät sitten eräät vanhat parrat muuta mieltään.</p><p>Suomessa on myös <a href="https://www.martat.fi/">Marttakerho</a>. Siihen on jo pitkään hyväksytty jäseniksi myös miehiä - hyvä Martat!</p><p>Yhdistyslain 1.:ssä pykälässä todetaan: <em>&quot;Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai <a href="https://www.vastarinta.com/hyvien-tapojen-vastaisuus-maarittelematon-lakipykala/">hyvien tapojen vastainen.</a>&quot;</em></p><p>Pitääkin kysyä voitaisiinko tänä päivänä hyväksyä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9368596">rekisteröitäväksi yhdistys</a> johon jäseneksi voisivat liittyä vain miehet tai naiset? Voidaanko katsoa, että nykypäivän moraali, ja lainsäädäntö noin yleisesti, edellyttävät, että yhdistykseen pitää voida liittyä olipa liittyvä henkilö sitten mitä sukupuolta tahansa - vai voitaisiinko peräti edellyttää, että liittyjä todistaisi muitakin henkilökohtaisia ominaisuuksiaan kuin sukupuolensa?</p><p>Pitäisikö ehkä jopa <a href="https://www.syrjinta.fi/yhteystiedot">yhdenvertaisuusvaltuutetun</a> alkaa toimenpiteisiin kyseisen herraklubin lakkauttamiseksi ellei se suostu muuttamaan sääntöjään vastaamaan nykypäivän muuttunutta moraalia ja maailmankuvaa?</p><p>Onko hyvän tavan mukaista evätä tänä päivänä jonkin kerhon jäsenyys sukupuolen perusteella?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Herrakerhoon taas naisia? Pörssiklubi äänestää tänään sääntömuutoksesta. Pörssiklubin sääntöjen mukaan klubin jäsenen pitää olla mies - noin siis klubin säännöt selkeästi sanovat tänä tasa-arvon aikana. Naisilla ei siis ole klubiin mitäään asiaa ja tilanne jatkunee samanlaisena tänäisen äänestyksen jälkeenkin. Elleivät sitten eräät vanhat parrat muuta mieltään.

Suomessa on myös Marttakerho. Siihen on jo pitkään hyväksytty jäseniksi myös miehiä - hyvä Martat!

Yhdistyslain 1.:ssä pykälässä todetaan: "Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen."

Pitääkin kysyä voitaisiinko tänä päivänä hyväksyä rekisteröitäväksi yhdistys johon jäseneksi voisivat liittyä vain miehet tai naiset? Voidaanko katsoa, että nykypäivän moraali, ja lainsäädäntö noin yleisesti, edellyttävät, että yhdistykseen pitää voida liittyä olipa liittyvä henkilö sitten mitä sukupuolta tahansa - vai voitaisiinko peräti edellyttää, että liittyjä todistaisi muitakin henkilökohtaisia ominaisuuksiaan kuin sukupuolensa?

Pitäisikö ehkä jopa yhdenvertaisuusvaltuutetun alkaa toimenpiteisiin kyseisen herraklubin lakkauttamiseksi ellei se suostu muuttamaan sääntöjään vastaamaan nykypäivän muuttunutta moraalia ja maailmankuvaa?

Onko hyvän tavan mukaista evätä tänä päivänä jonkin kerhon jäsenyys sukupuolen perusteella?

]]>
10 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261599-hapean-olla-mies-syytan-siita-herrakerhoa#comments Hyvän tavan vastaisuus Hyvät tavat Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Yhdistyslaki Wed, 26 Sep 2018 13:16:10 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261599-hapean-olla-mies-syytan-siita-herrakerhoa