Sillanpääasema Pelkkiä objektiivisia tosiasioita

Ympäristö

WWF:n kananmunasuositus hämmentää

Ympäristöjärjestö WWF on julkaissut tiukan ravintosuosituksen, Uusi Suomi uutisoi. Silmiini pisti hyvin alhainen kananmunien käyttösuositus, kuusi munaa kuukaudessa. Lähteeksi mainitusta EAT-Lancetista en löytänyt tälle tieteellisiä perusteluita. Epäilyksiä herää, että olisiko ikivanha ja harhaiseksi osoitettu ravintotieteellinen väite kananmunien kolesterolin haitallisuudesta vaikuttamassa.

On vain ilmaston muutos

Avaat television: ilmastonmuutos. Avaat lehden: ilmastonmuutos. Avaat netin: siellä ei varmaan ole samaa ilmastohysteriaa. Mutta mistä löytyy paikka, jossa puhuttaisiin muusta ilmastonmuutoksesta?

Ehkä (Evankelisluterilainen) kirkko? Mutta mitä kummaa, pääsivulla ovat seuraavat aiheet: (1) Ekopaasto jatkuu pääsiäiseen (2) Maan suola: Jeesuksen ruokavalio pelastaa ja (3) Kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Jeesuksessa kirkkoa kiinnostaakin nykyään vain hänen ekologinen ruokavalionsa.

Seuraavalle hallitukselle rysähti yllätystehtävä: lajikadon hillitseminen

Koska ihminen ei ole vieläkään oikein hahmottanut olevansa osa eliölajien kudelmaa, josta ei voi irrotella komponentteja miten tahansa, se ei ole kunnolla tarttunut itseäänkin uhkaavaan elonkirjon hupenemiseen. Lajit ovat kenties joidenkin korvissa vain joukko hassuja nimiä, kuten loispiponen, tihkutympönen, silkkityynynen, räyskä, mähkä ja korukeräpallokas.

Onko vuonna 2025 sekasyöjä Helsingissä erityisruokavalioinen?

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti eilen hyväksyä aloitteen, joka toteutuessaan laskee lihan ja maidon käytön Helsingin kaupungin ruokalailupisteissä kuten alakouluissa nykyisestä puoleen. Eli toisin sanoen, nykyisin ruokalautasesta kouluissa kasvista on 60 %:a, lihaa 30 %:a ja kalaa 10 %, 2025 enää 15 %:a olisi lihaa. Pitääkö sekaruokaa syövä lapsi ilmoittaa kohta erikoisruokavalioiseksi?

Kunnianhimo oikealle tasolle

Jos vesilasi on täynnä, mutta jatkamme veden kaatamista, vesi valuu reunojen yli. Ongelma ei ratkea sillä, että päätämme ryhtyä kaatamaan vettä hitaammin, sillä vettä valuu yhä reunojen yli. Jos veden kaatamista ei voi pysäyttää, vettä on otettava lasista pois.

Siivotaan sotkumme

Kun ilmastonmuutoksen itseään voimistava kierre uhkaa sulattaa Siperian tundrat ja Grönlannin jäät, ongelma voi tuntua niin isolta, että on helpompi tiputtaa hanskat kuin tarttua toimeen. Ilmastonmuutos on valtava haaste. Ja juuri siksi emme saa luopua toivosta: jos luovumme toivosta, varmistamme samalla, että dystopiasta, pahimmista uhkakuvista, tulee totta.

Sähköautoilla liikenteestä vähäpäästöistä

SDP on julkaissut oman ilmasto-ohjelman otsikolla ”pieni jalanjälki, suuri kädenjälki.” 20-sivuinen asiakirja on erittäin kunnianhimoinen ja sisältää useita konkreettisia keinoja Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Kunnianhimo on todellakin tarpeen, sillä ilmastonmuutos ei enää odota.

Mitä tiesimme ja mitä emme tienneet ilmastonmuutoksesta 2016

Puolan Katowice:ssä on meneillään kivihiilen katkuinen ilmastokokous, jossa raha ratkaisee ja ristiriidat rehottavat. Kokous on kuitenkin tärkein sitten Pariisin, koska siellä on tarkoitus päättää, miten Pariisin sopimusta käytännössä toteutetaan.

Katowicessa on tarkoitus päättää yksityiskohtaisesta sääntökirjasta, joka määrää, miten maat raportoivat päästövähennyksistään läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti.

Ilmastonmuutos ahneiden ja mahtavien silmin

Minua on häirinnyt ilmastonmuutoskeskustelussa, että se on ollut niin pitkään idealistista ja punavihreävoittoista. Jos vihreä ja vasemmistolainen puhuu ilmastonmuutoksesta, niin siellä on idealismi taustalla.

Ihmisen vaikutusta ilmastomuutokseen vähättelevät, mitä sitten pitäisi tehdä?

Moni pitää täälläkin lämpöä herättäviä ja joskus suorastaan jopa palopuheita kiistäen ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmastonmuutokseen.  Mieleeni on monasti tullut, että miten sitten toimintaa pitäisi muuttaa teidän mielestänne. Seuraavia kysymyksiä nousee ensimmäisenä mieleeni:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä