Sillanpääasema Pelkkiä objektiivisia tosiasioita

Kaikki blogit puheenaiheesta maanpuolustus

Siviilipalvelus lakkautettava

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Näin sanoo Suomen perustuslaki, joka asettaa maanpuolustusvelvollisuuden.

Siviilipalvelus toimii vaihtoehtona niille nuorille, jotka eivät halua vakaumuksellisista syistä suorittaa palvelusta Puolustusvoimissa. On kuitenkin syytä huomioida, että suuri osa siviilipalveluksen suorittajista ei ole tehnyt valintaa pelkästään vakaumuksellista syistä, vaan monilla on tutkitusti käytännöllisiä syitä taustalla.

Tehokas reserviläisarmeija

Oheinen otsikko kuvaa iskulauseen oloisesti ajatuksiani puolustusvoimiemme tarvittavasta olemuksesta. Otsikko on päinvastainen kenraalikuntamme ajatuksille, joiden voi ajatella tavoittelevan ammattiarmeijaa, jonka osastot ovat käytettävissä kansainvälisissä operaatioissa muiden länsimaiden joukkojen kanssa.

Tältä kenraaliemme ajatuksen ainakin mielestäni näyttävät. Eräs selkeä havainto on armeijan johdon reserviläisiin kohdistuva väheksyntä. Tämä näkyy vaikkapa kertausharjoitusten vähyytenä ja reserville varatun toimintakelpoisen kaluston hävittämisenä.

Suomen vakavasti harkittava Nato-jäsenyyttä

Vaalikeskustelusta on lähes kokonaan puuttunut keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin muuttunut selvästi viime aikoina. Suomen tulisi pysyä ajan tasalla ja jatkuvasti arvioida turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme. Nämä ovat yksi poliittisen tason keskeisimpiä linjauksia ja niiden tulisi sen takia olla luonteva osa vaalikeskustelua.

Hornet-kaluston korvaaminen uuden sukupolven monitoimihävittäjällä

Puolustusministeriö tuli esiselvityksessään siihen tulokseen, että nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren päättyessä 2025 – 2030 tulee vastaavat suorituskyvyt korvata täysimääräisesti ja tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten modernit monitoimihävittäjät. Korvaushanke kestää noin vuosikymmenen. Se sisältää esitietojen keräämisen julkisista lähteistä, tutustumisen potentiaalisiin valmistajiin, tietopyynnön, tarjouspyynnön sekä tähän tehtävät tarvittavat tarkennukset, lopullisen tarjouksen sekä näiden perusteella tehtävän hankintapäätöksen.

Täydennyskyky on keskeinen osa puolustusvoimien uskottavuutta

Puolustuskykymme kannalta merkittävä HX-hanke on herättänyt ymmärrettävästi paljon keskustelua. Valitettavasti kantaa ottavat myös sellaiset auktoriteettia omaavat tahot, jotka eivät aiheesta juuri mitään ymmärrä ja näin he vaarallisesti hämmentävät julkista mielipidettä kriittisen tärkeän hankintakysymyksen kanssa. Kysyn myös retorisesti, kuinka paljon julkiseen keskusteluun lopulta päätyy itänaapurin alulle panemia näkemyksiä?

Mikä Suomea uhkaa?

Mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita Suomen pitäisi painottaa seuraavina vuosina?

 

Viime vuosien aikana Suomen puolustuksen toimintaympäristö on kokenut suurimman muutoksen sitten kylmän sodan päättymisen. Turvallisuutemme kytkeytyy tiiviisti yleiseurooppalaiseen turvallisuustilanteeseen ja on hyvin vaikea kuvitella, että lähialueella tapahtuvassa sotilaallisessa konfliktissa voisimme jättäytyä tilanteen ulkopuolelle tai meille tarjoutuisi ulkopuolisen asema.

Uskottava maanpuolustus

Viime aikoina on julkisuudessa aika ajoin nostettu esille yleisen asevelvollisuuden kehittäminen valikoivampaan tai vapaaehtoisempaan suuntaan. On puhuttu myös kansalaispalveluksesta ja tasa-arvoisesta palveluksesta.

Olennaista on kuitenkin muistaa, että Suomen kokoisen, sotilaallisesti liittoutumattoman maan puolustaminen edellyttää riittävän kokoisia sodan ajan joukkoja, jonka mahdollistaa kustannustehokkaasti vain yleisen asevelvollisuuden kautta saatava reserviläisarmeija. Se on myös maanpuolustustahdon kannalta keskeinen tekijä.

Sotalaivamme helppoja maaleja

Merivoimillamme on suuri hankintakokonaisuus vireillä. Kyseessä on laivaston uusiminen lähitulevaisuudessa Laivue 2020 -hankkeen puitteissa.

Tarkoituksena on hankkia neljä keskenään samanlaista monitoimiperiaatteella toimivaa taistelulaivaa, jotka muodostaisivat avomerilaivastomme rungon. Nämä neljä noin sata metriä pitkää korvettia korvaisivat erityyppisiä vanhempia aluksia.

Lotat, palaattehan vielä?

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan vuonna 1995. Se oli aikanaan aidon feminismin voitto ja naisten mahdollisuus osallistua isänmaamme puolustamiseen myös asepalveluksen kautta oli jo silloin erittäin tervetullutta. Haluaisin kuitenkin nähdä naisten maanpuolustuksen vaihtoehtona myös lottapalveluksen.

Entä jos USA eroaa Natosta? Puolusta Suomea henkesi edestä!

Katselin eilen Aku Louhimiehen ”Tuntemattoman Sotilaan” viimeisen jakson. Loistava elokuva ja ymmärrän nyt miksi se oli joillekin tietyille piireille myrkkyä.

Jäin kuitenkin miettimään.

*Mikä on vapauden hinta ja kuka sen maksaa?

*Minkälaista isänmaata kannattaa puolustaa?

*Minkälainen puolustusratkaisu Suomen on saatava?

Pienen pitää ostaa parasta – ei ole varaa halpaan

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä