Pakkopalautusporsaanreikä

Pakkopalautuksista voi olla montaa mieltä, mutta niiden vastustamisessa on eräs hyvin keskeinen ja pitkällä aikavälillä kestämätön ongelma.

Pääargumentti on palautusten vastustajilla on usein se, että Suomen tulee keskeyttää pakkopalautukset välittömästi sellaisiin maihin, jotka on todettu vaarallisiksi ja joissa palautettavan henki voi olla mahdollisesti vaarassa. Pakkopalautusten pysäyttämisen aikana Suomessa tulisi kasvattaa turvapaikkajärjestelmän resursseja niin, että kaikki saisivat varmasti oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen. Samalla kansainvälisiä sopimuksia tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta, ja Suomen omaa lainsäädäntöä pitäisi mitä ilmeisimmin samalla muuttaa.

Tavoitteet kuulostavat näin aseteltuna sinänsä ihan hyviltä ja kannatettavilta. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet ovat vaatimusten keskiössä. Ongelma on kuitenkin ongittavissa rivien välistä. Mikäli vaarallisiksi todettuihin maihin ei voi enää palauttaa ihmisiä vastoin heidän omaa tahtoaan, luodaan käytännössä tilanne, jossa vaaralliseksi todetusta maasta kotoisin oleva ihminen voi tulla Suomeen ja jäädä tänne omalla ilmoituksellaan.

Väännetään rautalangasta. Jos Suomi ei voi pakkopalauttaa ketään esimerkiksi Afganistaniin, voi kuka tahansa afganistanilainen millä tahansa taustalla hakea Suomesta turvapaikkaa ja olla varma, ettei Suomi palauta häntä pakolla takaisin. Loppupeleissä varsinaisilla syillä, hakemuksen perusteluiden tarpeilla tai kertomusten todenperäisyydellä ei olisi väliä, sillä Suomi ei voisi pakkopalautukset pysäyttäessään palauttaa Afganistaniin tai muihin vaarallisiin maihin yhtään ketään, joka ei niihin haluaisi palata.

Lienee tarpeetonta edes mainita, miten todellisten avun tarvitsijoiden kannalta huonosti kohdennettua toimintaa ja samalla epätehokasta turvapaikkajärjestelmän rajallisten resurssien käyttöä tämä olisi.

Tilanteen ei välttämättä olisi tarkoitus olla lopullinen, mutta tällaisessa kysymyksessä lakimuutokset kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eivät sujuisi missään nimessä helposti eivätkä nopeasti. Kyseessä olisi niin valtava laki- ja sopimussavotta niin monien eri intressien, kulttuurien ja tilanteiden kesken, että pakkopalautukset kokonaan pysäyttämällä Suomi loisi todennäköisesti hyvin moneksi vuodeksi avoimen portin vaarallisista maista tulijoille.

Suomi ei voi luoda sellaisia käytäntöjä, joissa se ei voi enää itse päättää, keitä maahan jää. Laajat julkiset palvelut ja edes osittain avoimet rajat eivät ole pitkällä aikavälillä kestävä yhdistelmä. Pakkopalautusten mahdollisuus on oltava olemassa, sillä muuten koko turvapaikkajärjestelmältä katoaa pohja.

emilsillanpaa
Vihreät Turku

Perinteisen vihreän stereotypian rikkoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu