Sillanpääasema Pelkkiä objektiivisia tosiasioita

Haikailevatko Vihreät todella vasemmiston suuntaan?

“Vihreät ovat aina olleet vasemmalla! Ovat kuin vesimeloni, ulkoa vihreä ja sisältä punainen! Vasemmisto-oikeisto-jako ei ole vanhentunut, vihreät vain haluavat kiillottaa imagoaan!”

Suunnilleen tämänsuuntaisia kommentteja on kuulunut monesta lähteestä viimeisimmän hallituspohjakyselyn julkaisemisen jälkeen. Kyselyssä vihreiden äänestäjät totesivat mieluisimmaksi hallituspohjaksi punavihreän hallituksen, kun taas sinivihreää hallituspohjaa kannatti vihreistä vain vähemmistö.

Moni vetääkin hallituspohjakyselystä suoria johtopäätöksiä vihreiden poliittisesta asemoitumisesta. Jos vihreät haluavat selkeästi mieluiten punavihreän hallituksen, eikö se tarkoita, että vihreiden paikka on ja pysyy vasemmistorintamassa? Tämä on laiskaa ajattelua, joka pohjaa lähtöolettamukseen siitä, että Suomen eduskuntapuoluekentässä todella olisi laajalla skaalalla erilaisia vaihtoehtoja valittavissa. Tarkastellaan siis asiaa tarkemmin.

Vihreiden äänestäjissä on toki runsaasti vasemmistolaisiksi itsensä luokittelevia, mutta myös laajasti muitakin yhteiskunnallisia suuntauksia kannattavia. Varsinkin talousliberaaleilla vihreiden äänestäjillä keskeisin ongelma on se, ettei eduskunnassa ole sellaisia markkina- ja yleisesti talousliberaaleja puolueita, joiden kanssa hallitukseen meno olisi mielekästä tai yhteiskuntaa kehittävää.

Varsinaista oikeistohallitusta, varsinkaan talous- ja markkinaliberaalia sellaista, on Suomeen ylipäänsä käytännössä mahdoton saada. Oikeistoon itsensä identifioiva Kokoomus on muutamista hyvistä kansanedustajistaan huolimatta epäjohdonmukainen markkinoihin ja yksilönvapauksiin suhtautuessaan, kyseenalainen leikkauksia suorittaessaan sekä kykenemätön tekemään esimerkiksi yritystukijärjestelmälle yhtään mitään. Lisäksi Kokoomuksen kanssa yhteen lyöttäytyessä saa hallituskumppani läjän arvokonservatismia, jota taas vihreiden piirissä ei juuri esiinny.

Muita oikeistopuolueita ei Suomessa oikein ole, sillä esimerkiksi Perussuomalaiset tai Kristillisdemokraatit ovat käytännössä suureksi osaksi oikeiston sijaan konservatiivista vasemmistoa, eivätkä monilta osin muutenkaan sovi Vihreiden kanssa samaan hallitukseen oikeisto-vasemmistojaosta riippumatta. Keskusta taas on suurin piirtein poliittisen keskustan joka suunnalla, konservatiivisella eturyhmäpainotuksella.

Mikäli Suomen puoluekentällä olisi sen sijaan todellisia ja johdonmukaisia arvo- sekä talousliberaaleja puolueita, voisivat vihreiden yhteistyöhalut näyttää äkkiä melko lailla erilaisilta. Esimerkiksi SDP ei ole monellekaan vihreälle äänestäjälle, etenkään nuoremmille sellaisille, todellakaan mikään unelmakumppani. Siihen on kuitenkin tyydyttävä, sillä moni samalla myös kokee, ettei varsinaisesti parempaakaan suurta kumppania ole.

Jos taas esimerkiksi Liberaalipuolue ja Piraattipuolue olisivat vahvasti eduskunnassa, olisi kyselyn tilanne todennäköisesti melko lailla erilainen. Esimerkiksi suhteellisen arvo- ja talousliberaali RKP ei ole Vihreille juuri koskaan mikään ongelma, vaan ennemminkin peräti mieluisa hallituskumppani.

Toisin sanoen Vihreitä ei kannata ajatuksissa sementoida tiukasti vasemmistoon tai mihinkään muuhunkaan blokkiin, jos mielekkäiden vaihtoehtojen puute on näin ilmeinen. Toivottavasti ensi kevään vaaleissa avautuu uusia ja raikkaampia yhteistyömahdollisuuksia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Osmo Soininvaara on varsin onnistuneesti erotellut talousoikeiston sisäistä rakennetta lanseeratessaan "pro business" ja "pro markkinat" -käsitteet. Molemmat ovat perinteisiä, vahvoja oikeistolaisia taloussuuntauksia.

Lisäksi "pro markkinat"-ajattelun sisältä taitaa löytyä libertaristinen siipi, jonka mielestä luonnonsuojelu lakien yms avulla on väärin.

Muutenkin on jossain määrin hämmentävää ajatella perinteistä talousliberalismia ja luonnonsuojelua (tai edes maapallon elinkelpoisena pitämistä) samaan pakettiin kuuluvina. Yhteys ainakin ansaitsisi paljon seikkaperäisemmän avaamisen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

On päivänselvää, että maapallon elinkelpoisuutta ei voi pelastaa kapitalistisen talousjärjestelmän puitteissa. On valitettavaa, että Vihreät eivät tätä (enää) oivalla. Ehkä oivalsivat vielä joskus 80-luvun alkupuolella.

Minun vaikutelmani on, että Vihreät ovat niin kaukana oikealla, että juuri muuta suuntaa muutokselle ei ole kuin siirtyä vasemmalle päin. Jo ainakin vuosikymmenen ajan on ollut hyvin tunnettuna iskulause "Miksi äänestää Vihreitä kun voi äänestää suoraan Kokoomusta?"

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Luonnonsuojelu (eli perinteiset vihreät arvot) on siinä mielessä hankala juttu, että kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta tuskin olisi kovinkaan talousliberaali. Yhteiskunta joutuisi käyttämään melkoisen vahvoja pakkokeinoja rajatessaan ihmisten toimintaa ja erityisesti taloudellista toimintaa.

Hyvä esimerkki on talousliberaalissa mielessä luonteva ajatus laitteiden suunnitellusta vanhenemisesta. Esimerkiksi televisio tai pesukone tehdään sellaiseksi, että se hajoaa väkisin noin kolmen vuoden käytön jälkeen. Korjaaminen on samalla tehty mahdottomaksi. Toisaalta jos ajatellaan kestävää kehitystä, niin tuollainen toiminta pitäisi olla vakavien sanktioiden kohteena. Mutta se taas sotii talousliberaalia ajattelua vastaan.

Näin äkkiseltään minusta vaikutta siltä, että kyseessä on sovittamaton ristiriita.

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää

Luonnonsuojelumyönteinen talousliberalismiajattelu menee pähkinänkuoressa ja yksinkertaistettuna niin, että valtio luo lakien, sääntelyn ja verotuksen kautta rajat. Rajojen sisällä markkinoilla on kannattavampaa tuottaa ympäristömyönteisiä ja vähän saastuttavia tuotteita ja palveluita.

Nykytilanteessa taas monia saastuttavia toimenpiteitä kannattaa jatkaa, sillä ekologisemmat vaihtoehdot olisivat liiketoiminnalle haitallisempia.

Itse en usko siihen, että esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvän sääntelyn lakkauttamisella saataisiin parempaa lopputulosta.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Mielenkiintoista. Kannatat siis vahvoja pakkotoimia, joilla rajataan taloudellista toimintaa. Ymmärsinkö oikein?

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää Vastaus kommenttiin #5

Periaatteessa kyllä, mikäli taloudellisella toiminnalla on selkeitä haitta- ja ulkoisvaikutuksia ihmiselle, eläimille tai yleisesti ottaen luonnolle.

Tarkennettakoon, etten siis pyri olemaan esimerkiksi puhtaan ideologisesti liberalismin tai minkään muunkaan aatteen kannalta, vaan pyrin lähestymään asioita mahdollisimman realistisesti ja pragmaattisesti.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Valtio on hallitsevan luokan työkalu eikä luo lakeja, jotka ovat hallitsevan luokan intressien vastaisia.

Nykyisessä niinsanotussa globalisaatiossa (ennenvanhaan sitä kutsuttiin imperialismiksi) suurpääoma kilpailuttaa valtioita toisiaan vastaan. Valtio, joka luo suurpääomalle sopimattomia lakeja, tuhotaan joko taloudellisten pakotteiden tai asevoiman avulla.

Olisi kivaa, jos yhteiskunta toimisi niinkuin koulussa opetetaan eli että eduskunta säätää mitä lystää ja sitten kaikki noudattavat kiltisti sitä ja elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Mutta kun ei...

Kapitalistisen yhteiskunnan käskytysketju

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Markkinaliberalismilla ja luonnonsuojelulla ei ole mitään ristiriitaa keskenään. Markkinaliberaali toki haluaa, että ihmiset ovat voivat käydä kauppaa keskenään mahdollisimman vapaasti ilman ylimääräistä säätelyä, mutta jos toiminnasta koituu ulkoishaittaa ulkopuolisille osapuolille, mitä saastuttaminen eittämättä tekee, on täysin oikeutettua vaatia haitan aiheuttajalta täysimääräiset korvaukset. Jos ulkoishaittoja ei joudu korvaamaan, sitä voi jo itsessään pitää markkinahäiriönä.

Markkinaliberaalilla ei siis ole mitään periaatteellista syytä vastustaa esimerkiksi saasteveroja, kunhan ne kohdistetaan järkevästi. Itse asiassa kovempikaan saasteverotus ei haittaisi, mikäli esimerkiksi työn verotusta kevennettäisiin vastaavasti. Silloin yritysten olisi kannattavampaa työllistää kuin saastuttaa, minkä luulisi nykyisessä työllisyystilanteessa olevan kaikkien kannalta parannus.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Kieltämättä on totta, että jos ulkoisvaikutusten todelliset kustannukset kohdistettaisiin niitä aiheuttavaan toimintaan, niin toiminta muokkautuisi järkevämpään suuntaan. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä.

Toisaalta kattava ulkoisvaikutusten huomiointi on vähän samaa sarjaa oleva utopia kuin kommunistien utopiat. Aika harva tietää tulevaisuutta, minkä takia esimerkiksi muovin ongelmallisuuden huomiointi tapahtuu vasta nyt jälkikäteen.

Pitäisikö muoviteollisuudelta periä rahat takaisin? Vai mitä pitäisi tehdä? Jos taas muoviteollisuutta (ja erityisesti toiminnan omistajia) ei mitenkään rangaista, niin se on merkki siitä, että saastuta mahdollisimman paljon, kääri rahat plakkariin ja näyttele hämmästynyttä kun tilanne muuttuu.

Ympäristöön kohdistuvien ulkoisvaikutusten täysimäärinen laskuttaminen olisi hyvä alku. Mikäli laskutettaisiin edes ne kustannukset, joita tiedetään syntyvän.

Mutta yksikään poliittinen liike ei aja noiden kustannusten todellista vyöryttämistä kaikille toimijoille. Yleensä talousliberaalit toimijat vastustavat tuota kustannusten vyöryttämistä viimeiseen saakka.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Yleensä talousliberaalit toimijat vastustavat tuota kustannusten vyöryttämistä viimeiseen saakka."

Ainakin kaivosteollisuudessa vastuun kantavat veronmaksajat, poliitikot eivät halua edes esittää että kaivannaisopimuksessa olisi kustannuksia lisääviä ehtoja kaivoksien avaamiseksi (Talvivaara). Sama tietenkin finanssitaloudessa, too big to fail tarkoittaa että veronmaksajat maksaa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #10

Talousliberalismi sallii toki riskien ottamisen, mutta edellyttäen, että riskin ottaja myöskin kantaa mahdolliset seuraukset. Useimmat talousliberaalit vastustivat pankkien pelastamista verorahoilla, niiden olisi pitänyt antaa itse kärsiä riskonottonsa seuraukset ja kaatua jos ovat kaatuakseen. Tilalle olisi kyllä noussut uusia pankkeja, jotka kenties olisivat vähän varovaisempia ottamaan riskiä.

Kaivosteollisuudessa tietenkin sama juttu. Jos on olemassa riski, että aiheutettu ympäristöhaitta on niin suuri, että yhtiön omat varat eivät riitä sen korvaamiseen, silloin toimiluvan ehtona tulee olla ympäristövakuutus, jolloin vakuutusyhtiö kattaa mahdollisten ympäristövahinkojen siivouksen (ja toki vakuutusyhtiön itsensä tulee olla riittävän vakavarainen, että siltä ei lopu rahat kesken). Tämä on itse asiassa mainittu piraattien puolueohjelmassakin.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #9

On toki mahdotonta tietää etukäteen pennin tarkkuudella, kuinka suuren ympäristöhaitan jokin uusi teknologia tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan, mutta silloin täytyy vain tehdä karkea arvio sopivalla riittävällä turvamarginaalilla ja korjata sitä mukaa, kun saadaan enemmän tietoa. Eipä tuo oikeastaan sen utopistisempaa ole kuin mitä tehdään jo nykyäänkin, paitsi toki että tällä hetkellä haitoista ei peritä lähellekään täysimääräisiä korvauksia edes silloin, kun ne ovat varsin hyvin tiedossa. Tuo olisi helppo korjata mikäli niin vain halutaan tehdä. Se ei ole kuitenkaan mitenkään markkinatalouden vika, kyse on vain poliittisen tahdon puutteesta, eli jos jokin on rikki, niin politiikka.

Sekä piraatti- että liberaalipuolueita voi pitää suhteellisen talousliberaaleina ja molemmat kannattavat päästöjen verottamista suhteessa niiden aiheuttaman haitan arvioituun määrään.

https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/#energiap...
https://piraattipuolue.fi/politiikka/energia-ympar...

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää Vastaus kommenttiin #14

Näissä parissa Jarnon kommentissa tulikin kaikki keskeisimmät asiat!

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #16

Kiitos! Samaa mieltä muuten tuosta, että piraatit, liberaalit, vihreät ja luultavasti RKP:kin sopisivat vallan hyvin samaan hallitukseen. Toivottavasti se vielä joskus tulee olemaan realistinen vaihtoehto.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"...jos toiminnasta koituu ulkoishaittaa ulkopuolisille osapuolille, mitä saastuttaminen eittämättä tekee, on täysin oikeutettua vaatia haitan aiheuttajalta täysimääräiset korvaukset."

Paljonko maksaa uusi maapallo?

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #11

Tällä hetkellä meillä ei ole teknologiaa luoda tyhjästä uutta maapalloa, joten sitä on mahdotonta hinnoitella. Tosin Elon Muskilla saattaa olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä Marsin maankaltaistaminen tulee kustantamaan, sitä voinee käyttää jonkinlaisena referenssinä.

Noin yleisesti markkinatalouden syyttäminen ympäristöongelmista menee vähän väärään maaliin. Markkinatalous sinällään toimisi vallan hyvin - luultavasti jopa paremmin - silloin, jos ulkoishaittojen aiheuttajat joutuisivat myös korvaamaan ne täysmääräisesti. Se, että näin ei nykyisellään tapahdu, ei ole markkinatalouden vaan politiikan syy. Yritykset toimivat niiden lakien puitteissa jotka poliikot ovat säätäneet, ja jos lait sallivat saastuttamisen ilman korvauksia tai suorastaan kannustavat siihen, yritykset toki sopeutuvat siihen toimintaympäristöön.

Poliitikot säätävät lait ja demokratiassa kansalaiset valitsevat poliitikot. Jos kansalaiset valitsevat sellaisia poliitikkoja, joita ei kiinnosta säätää lakeja, joilla saastuttajat joutuisivat korvaamaan aiheuttamansa haitat, niin silloin pääasiallinen syypää ympäristön tuhoutumiseen löytyy useimmiten peilistä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #19

Poliittisen prosessin ja taloudellisen prosessin erottaminen toisistaan on käytännössä hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Kuten itsekkin kirjoitat, niin nykyisin ulkoisvaikutuksia ei peritä niiden aiheuttajilta. Koska markkinoiden olemassaolo edellyttää poliittisin keinoin luotuja lakeja, niin erottelu on aina keinotekoinen.

Koska markkinoiden luonne on pitkälti poliittisen prosessin lopputulos, niin taloudelliset toimijat yrittävät kaikin mahdollisin keinoin vaikuttaa poliittiseen prosessiin. Esimerkiksi juurikin vastustamalla yritystukien poistamista yms.

Hyviä esimerkkejä tästä ovat tupakkateollisuuden taistelu lääketieteen tuloksia vastaan ja valtavilla rahamäärillä rahoitettu ilmastonmuutosdenialismi, jota esimerkiksi Koch Industries tukee.

Hyvää keskustelua. Ympäristöasioissa olen käytännössä samaa mieltä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vihreät on oikeistopuolue – toisin kuin kaikki sen sisarpuolueet Euroopassa.

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää

Ei varsinaisesti oikeistoa, ei välttämättä vasemmistoakaan. Kaikkea poliittista toimintaa ei kannata tarkastella tiukan yhden tulokulman kautta, kuten yritin blogissani osoittaa.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Miksi sitten kollektivismi, on sortoa ja kaikkia marximin kukkasia politiikka täyteen. Näkisin, että se on nykyajan fasisti puolue.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Vihreiden ongelma johtuu pitkälle ihmisten halusta luokitella ja lokeroida käsitteitä. Kun vihreistä löytyy niin vasureita kuin oikeistolaisen maailnkuvan omaavia, niin konservatiivi valitsee ne esimerkit joita ei itse kannata. Liberaalille tämä ei aiheuta ongelmia, mutta liberaalin arvomaailman omaavia on selkeä vähemmistö. Vihreille taitaa loppupeleissä käydä mikä hallituspohja tahansa jos ohjelma on riittävän tavoitteellinen ja vihreä.

Toimituksen poiminnat