Haikailevatko Vihreät todella vasemmiston suuntaan?
“Vihreät ovat aina olleet vasemmalla! Ovat kuin vesimeloni, ulkoa vihreä ja sisältä punainen! Vasemmisto-oikeisto-jako ei ole vanhentunut, vihreät vain haluavat kiillottaa imagoaan!”
Suunnilleen tämänsuuntaisia kommentteja on kuulunut monesta lähteestä viimeisimmän hallituspohjakyselyn julkaisemisen jälkeen. Kyselyssä vihreiden äänestäjät totesivat mieluisimmaksi hallituspohjaksi punavihreän hallituksen, kun taas sinivihreää hallituspohjaa kannatti vihreistä vain vähemmistö.
Moni vetääkin hallituspohjakyselystä suoria johtopäätöksiä vihreiden poliittisesta asemoitumisesta. Jos vihreät haluavat selkeästi mieluiten punavihreän hallituksen, eikö se tarkoita, että vihreiden paikka on ja pysyy vasemmistorintamassa? Tämä on laiskaa ajattelua, joka pohjaa lähtöolettamukseen siitä, että Suomen eduskuntapuoluekentässä todella olisi laajalla skaalalla erilaisia vaihtoehtoja valittavissa. Tarkastellaan siis asiaa tarkemmin.
Vihreiden äänestäjissä on toki runsaasti vasemmistolaisiksi itsensä luokittelevia, mutta myös laajasti muitakin yhteiskunnallisia suuntauksia kannattavia. Varsinkin talousliberaaleilla vihreiden äänestäjillä keskeisin ongelma on se, ettei eduskunnassa ole sellaisia markkina- ja yleisesti talousliberaaleja puolueita, joiden kanssa hallitukseen meno olisi mielekästä tai yhteiskuntaa kehittävää.
Varsinaista oikeistohallitusta, varsinkaan talous- ja markkinaliberaalia sellaista, on Suomeen ylipäänsä käytännössä mahdoton saada. Oikeistoon itsensä identifioiva Kokoomus on muutamista hyvistä kansanedustajistaan huolimatta epäjohdonmukainen markkinoihin ja yksilönvapauksiin suhtautuessaan, kyseenalainen leikkauksia suorittaessaan sekä kykenemätön tekemään esimerkiksi yritystukijärjestelmälle yhtään mitään. Lisäksi Kokoomuksen kanssa yhteen lyöttäytyessä saa hallituskumppani läjän arvokonservatismia, jota taas vihreiden piirissä ei juuri esiinny.
Muita oikeistopuolueita ei Suomessa oikein ole, sillä esimerkiksi Perussuomalaiset tai Kristillisdemokraatit ovat käytännössä suureksi osaksi oikeiston sijaan konservatiivista vasemmistoa, eivätkä monilta osin muutenkaan sovi Vihreiden kanssa samaan hallitukseen oikeisto-vasemmistojaosta riippumatta. Keskusta taas on suurin piirtein poliittisen keskustan joka suunnalla, konservatiivisella eturyhmäpainotuksella.
Mikäli Suomen puoluekentällä olisi sen sijaan todellisia ja johdonmukaisia arvo- sekä talousliberaaleja puolueita, voisivat vihreiden yhteistyöhalut näyttää äkkiä melko lailla erilaisilta. Esimerkiksi SDP ei ole monellekaan vihreälle äänestäjälle, etenkään nuoremmille sellaisille, todellakaan mikään unelmakumppani. Siihen on kuitenkin tyydyttävä, sillä moni samalla myös kokee, ettei varsinaisesti parempaakaan suurta kumppania ole.
Jos taas esimerkiksi Liberaalipuolue ja Piraattipuolue olisivat vahvasti eduskunnassa, olisi kyselyn tilanne todennäköisesti melko lailla erilainen. Esimerkiksi suhteellisen arvo- ja talousliberaali RKP ei ole Vihreille juuri koskaan mikään ongelma, vaan ennemminkin peräti mieluisa hallituskumppani.
Toisin sanoen Vihreitä ei kannata ajatuksissa sementoida tiukasti vasemmistoon tai mihinkään muuhunkaan blokkiin, jos mielekkäiden vaihtoehtojen puute on näin ilmeinen. Toivottavasti ensi kevään vaaleissa avautuu uusia ja raikkaampia yhteistyömahdollisuuksia.
Osmo Soininvaara on varsin onnistuneesti erotellut talousoikeiston sisäistä rakennetta lanseeratessaan ”pro business” ja ”pro markkinat” -käsitteet. Molemmat ovat perinteisiä, vahvoja oikeistolaisia taloussuuntauksia.
Lisäksi ”pro markkinat”-ajattelun sisältä taitaa löytyä libertaristinen siipi, jonka mielestä luonnonsuojelu lakien yms avulla on väärin.
Muutenkin on jossain määrin hämmentävää ajatella perinteistä talousliberalismia ja luonnonsuojelua (tai edes maapallon elinkelpoisena pitämistä) samaan pakettiin kuuluvina. Yhteys ainakin ansaitsisi paljon seikkaperäisemmän avaamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnonsuojelumyönteinen talousliberalismiajattelu menee pähkinänkuoressa ja yksinkertaistettuna niin, että valtio luo lakien, sääntelyn ja verotuksen kautta rajat. Rajojen sisällä markkinoilla on kannattavampaa tuottaa ympäristömyönteisiä ja vähän saastuttavia tuotteita ja palveluita.
Nykytilanteessa taas monia saastuttavia toimenpiteitä kannattaa jatkaa, sillä ekologisemmat vaihtoehdot olisivat liiketoiminnalle haitallisempia.
Itse en usko siihen, että esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvän sääntelyn lakkauttamisella saataisiin parempaa lopputulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. Kannatat siis vahvoja pakkotoimia, joilla rajataan taloudellista toimintaa. Ymmärsinkö oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa kyllä, mikäli taloudellisella toiminnalla on selkeitä haitta- ja ulkoisvaikutuksia ihmiselle, eläimille tai yleisesti ottaen luonnolle.
Tarkennettakoon, etten siis pyri olemaan esimerkiksi puhtaan ideologisesti liberalismin tai minkään muunkaan aatteen kannalta, vaan pyrin lähestymään asioita mahdollisimman realistisesti ja pragmaattisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnonsuojelu (eli perinteiset vihreät arvot) on siinä mielessä hankala juttu, että kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta tuskin olisi kovinkaan talousliberaali. Yhteiskunta joutuisi käyttämään melkoisen vahvoja pakkokeinoja rajatessaan ihmisten toimintaa ja erityisesti taloudellista toimintaa.
Hyvä esimerkki on talousliberaalissa mielessä luonteva ajatus laitteiden suunnitellusta vanhenemisesta. Esimerkiksi televisio tai pesukone tehdään sellaiseksi, että se hajoaa väkisin noin kolmen vuoden käytön jälkeen. Korjaaminen on samalla tehty mahdottomaksi. Toisaalta jos ajatellaan kestävää kehitystä, niin tuollainen toiminta pitäisi olla vakavien sanktioiden kohteena. Mutta se taas sotii talousliberaalia ajattelua vastaan.
Näin äkkiseltään minusta vaikutta siltä, että kyseessä on sovittamaton ristiriita.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinaliberalismilla ja luonnonsuojelulla ei ole mitään ristiriitaa keskenään. Markkinaliberaali toki haluaa, että ihmiset ovat voivat käydä kauppaa keskenään mahdollisimman vapaasti ilman ylimääräistä säätelyä, mutta jos toiminnasta koituu ulkoishaittaa ulkopuolisille osapuolille, mitä saastuttaminen eittämättä tekee, on täysin oikeutettua vaatia haitan aiheuttajalta täysimääräiset korvaukset. Jos ulkoishaittoja ei joudu korvaamaan, sitä voi jo itsessään pitää markkinahäiriönä.
Markkinaliberaalilla ei siis ole mitään periaatteellista syytä vastustaa esimerkiksi saasteveroja, kunhan ne kohdistetaan järkevästi. Itse asiassa kovempikaan saasteverotus ei haittaisi, mikäli esimerkiksi työn verotusta kevennettäisiin vastaavasti. Silloin yritysten olisi kannattavampaa työllistää kuin saastuttaa, minkä luulisi nykyisessä työllisyystilanteessa olevan kaikkien kannalta parannus.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä on totta, että jos ulkoisvaikutusten todelliset kustannukset kohdistettaisiin niitä aiheuttavaan toimintaan, niin toiminta muokkautuisi järkevämpään suuntaan. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä.
Toisaalta kattava ulkoisvaikutusten huomiointi on vähän samaa sarjaa oleva utopia kuin kommunistien utopiat. Aika harva tietää tulevaisuutta, minkä takia esimerkiksi muovin ongelmallisuuden huomiointi tapahtuu vasta nyt jälkikäteen.
Pitäisikö muoviteollisuudelta periä rahat takaisin? Vai mitä pitäisi tehdä? Jos taas muoviteollisuutta (ja erityisesti toiminnan omistajia) ei mitenkään rangaista, niin se on merkki siitä, että saastuta mahdollisimman paljon, kääri rahat plakkariin ja näyttele hämmästynyttä kun tilanne muuttuu.
Ympäristöön kohdistuvien ulkoisvaikutusten täysimäärinen laskuttaminen olisi hyvä alku. Mikäli laskutettaisiin edes ne kustannukset, joita tiedetään syntyvän.
Mutta yksikään poliittinen liike ei aja noiden kustannusten todellista vyöryttämistä kaikille toimijoille. Yleensä talousliberaalit toimijat vastustavat tuota kustannusten vyöryttämistä viimeiseen saakka.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleensä talousliberaalit toimijat vastustavat tuota kustannusten vyöryttämistä viimeiseen saakka.”
Ainakin kaivosteollisuudessa vastuun kantavat veronmaksajat, poliitikot eivät halua edes esittää että kaivannaisopimuksessa olisi kustannuksia lisääviä ehtoja kaivoksien avaamiseksi (Talvivaara). Sama tietenkin finanssitaloudessa, too big to fail tarkoittaa että veronmaksajat maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Talousliberalismi sallii toki riskien ottamisen, mutta edellyttäen, että riskin ottaja myöskin kantaa mahdolliset seuraukset. Useimmat talousliberaalit vastustivat pankkien pelastamista verorahoilla, niiden olisi pitänyt antaa itse kärsiä riskonottonsa seuraukset ja kaatua jos ovat kaatuakseen. Tilalle olisi kyllä noussut uusia pankkeja, jotka kenties olisivat vähän varovaisempia ottamaan riskiä.
Kaivosteollisuudessa tietenkin sama juttu. Jos on olemassa riski, että aiheutettu ympäristöhaitta on niin suuri, että yhtiön omat varat eivät riitä sen korvaamiseen, silloin toimiluvan ehtona tulee olla ympäristövakuutus, jolloin vakuutusyhtiö kattaa mahdollisten ympäristövahinkojen siivouksen (ja toki vakuutusyhtiön itsensä tulee olla riittävän vakavarainen, että siltä ei lopu rahat kesken). Tämä on itse asiassa mainittu piraattien puolueohjelmassakin.
Ilmoita asiaton viesti
On toki mahdotonta tietää etukäteen pennin tarkkuudella, kuinka suuren ympäristöhaitan jokin uusi teknologia tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan, mutta silloin täytyy vain tehdä karkea arvio sopivalla riittävällä turvamarginaalilla ja korjata sitä mukaa, kun saadaan enemmän tietoa. Eipä tuo oikeastaan sen utopistisempaa ole kuin mitä tehdään jo nykyäänkin, paitsi toki että tällä hetkellä haitoista ei peritä lähellekään täysimääräisiä korvauksia edes silloin, kun ne ovat varsin hyvin tiedossa. Tuo olisi helppo korjata mikäli niin vain halutaan tehdä. Se ei ole kuitenkaan mitenkään markkinatalouden vika, kyse on vain poliittisen tahdon puutteesta, eli jos jokin on rikki, niin politiikka.
Sekä piraatti- että liberaalipuolueita voi pitää suhteellisen talousliberaaleina ja molemmat kannattavat päästöjen verottamista suhteessa niiden aiheuttaman haitan arvioituun määrään.
https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/#energiap…
https://piraattipuolue.fi/politiikka/energia-ympar…
Ilmoita asiaton viesti
Näissä parissa Jarnon kommentissa tulikin kaikki keskeisimmät asiat!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! Samaa mieltä muuten tuosta, että piraatit, liberaalit, vihreät ja luultavasti RKP:kin sopisivat vallan hyvin samaan hallitukseen. Toivottavasti se vielä joskus tulee olemaan realistinen vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä meillä ei ole teknologiaa luoda tyhjästä uutta maapalloa, joten sitä on mahdotonta hinnoitella. Tosin Elon Muskilla saattaa olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä Marsin maankaltaistaminen tulee kustantamaan, sitä voinee käyttää jonkinlaisena referenssinä.
Noin yleisesti markkinatalouden syyttäminen ympäristöongelmista menee vähän väärään maaliin. Markkinatalous sinällään toimisi vallan hyvin – luultavasti jopa paremmin – silloin, jos ulkoishaittojen aiheuttajat joutuisivat myös korvaamaan ne täysmääräisesti. Se, että näin ei nykyisellään tapahdu, ei ole markkinatalouden vaan politiikan syy. Yritykset toimivat niiden lakien puitteissa jotka poliikot ovat säätäneet, ja jos lait sallivat saastuttamisen ilman korvauksia tai suorastaan kannustavat siihen, yritykset toki sopeutuvat siihen toimintaympäristöön.
Poliitikot säätävät lait ja demokratiassa kansalaiset valitsevat poliitikot. Jos kansalaiset valitsevat sellaisia poliitikkoja, joita ei kiinnosta säätää lakeja, joilla saastuttajat joutuisivat korvaamaan aiheuttamansa haitat, niin silloin pääasiallinen syypää ympäristön tuhoutumiseen löytyy useimmiten peilistä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittisen prosessin ja taloudellisen prosessin erottaminen toisistaan on käytännössä hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Kuten itsekkin kirjoitat, niin nykyisin ulkoisvaikutuksia ei peritä niiden aiheuttajilta. Koska markkinoiden olemassaolo edellyttää poliittisin keinoin luotuja lakeja, niin erottelu on aina keinotekoinen.
Koska markkinoiden luonne on pitkälti poliittisen prosessin lopputulos, niin taloudelliset toimijat yrittävät kaikin mahdollisin keinoin vaikuttaa poliittiseen prosessiin. Esimerkiksi juurikin vastustamalla yritystukien poistamista yms.
Hyviä esimerkkejä tästä ovat tupakkateollisuuden taistelu lääketieteen tuloksia vastaan ja valtavilla rahamäärillä rahoitettu ilmastonmuutosdenialismi, jota esimerkiksi Koch Industries tukee.
Hyvää keskustelua. Ympäristöasioissa olen käytännössä samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät on oikeistopuolue – toisin kuin kaikki sen sisarpuolueet Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei varsinaisesti oikeistoa, ei välttämättä vasemmistoakaan. Kaikkea poliittista toimintaa ei kannata tarkastella tiukan yhden tulokulman kautta, kuten yritin blogissani osoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten kollektivismi, on sortoa ja kaikkia marximin kukkasia politiikka täyteen. Näkisin, että se on nykyajan fasisti puolue.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden ongelma johtuu pitkälle ihmisten halusta luokitella ja lokeroida käsitteitä. Kun vihreistä löytyy niin vasureita kuin oikeistolaisen maailnkuvan omaavia, niin konservatiivi valitsee ne esimerkit joita ei itse kannata. Liberaalille tämä ei aiheuta ongelmia, mutta liberaalin arvomaailman omaavia on selkeä vähemmistö. Vihreille taitaa loppupeleissä käydä mikä hallituspohja tahansa jos ohjelma on riittävän tavoitteellinen ja vihreä.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät…
Ilmoita asiaton viesti