Sillanpääasema Pelkkiä objektiivisia tosiasioita

Maanpuolustuksen puolustuspuheenvuoro - vastine Arno Kotrolle

Arno Kotro on esittänyt blogissaan usein sangen erikoisia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia väitteitä, erityisesti liittyen asevelvollisuuteen. Asiantuntemuksellisista puutteistaan huolimatta nämä puheenvuorot nousevat Uuden Suomen blogipalvelussa usein melko korkealle. Haluan nyt korjata Kotron viimeisimmän kirjoituksen suurimpia virheitä.

Viimeisimmässä blogipostauksessaan Kotro argumentoi Tuntemattoman Sotilaan jättämän sotilaallisen kulttuuriperinnön aiheuttavan vahinkoa maanpuolustuksemme järjestämisessä, ja sitoo väitteeseen yleistä maanpuolustus- ja asevelvollisuuskritiikkiä. Väite itsessään on melko kaukaa haetun oloinen, eikä sen sisältö kuvaa realistisesti maanpuolustuksemme tilaa. Vastineeni voi olla jokseenkin pitkä, mutta uskon, että vain faktapohjaisella argumentaatiolla voi maanpuolustuskysymyksissä päästä eteenpäin. 

Kotro kirjoittaa, että ”olemme velkaa sotasukupolvelle sen, että me omasta puolestamme järjestämme puolustuksen järkevästi. Ja yleisestä asevelvollisuudesta on järkevyys kaukana.” Väitteestä on totta toinen puoli – puolustus on järjestettävä mahdollisimman järkevästi. Yleinen asevelvollisuus on sen sijaan järkevin tapa järjestää tehokas puolustus Suomessa. Puran väitteitä Kotron kirjoituksessa esitetyssä järjestyksessä.

Kotro aloittaa puolustuskritiikkinsä väittämällä, että ”sodankuva on yksinkertaisesti muuttunut. Vuosia kestävän ja miesmääräisesti valtavin massa-armeijoin käytävän rintamasodan sijaan uhkana ovat nopeat strategiset iskut yhteiskunnan avainkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset.”

Väite on sinänsä oikeansuuntainen. Sodankuva on muuttunut, ja puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan uudenlaisiin uhkiin. ”Strategiset iskut ydinkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset” eivät kuitenkaan ole sodankäynnin tapoja, joilla yhteiskunnille voisi aiheuttaa erityisen pitkäaikaista haittaa, eikä näillä toimenpiteillä kyetä lamauttamaan Suomea kokonaisvaltaisesti. Kyberuhista puhuttaessa kannattaa aina muistaa, ettei yhtään valtiota vallata nettiä kaatamalla. Nykyisessä puolustusjärjestelmässämme on myös varauduttu alueelliseen puolustamiseen ja kohteensuojaukseen myös valtion rajojen sisäpuolella. Suomen varautumiskyky on hyvin korkea, ja lisäksi useat ei-sotilaalliset organisaatiot ovat varautuneet vastaamaan erilaisiin iskuihin. Muut maanpuolustuksen muodot eivät varsinaisesti toisi nykyiseen tilanteeseen mitään merkittävää lisää.

Väitteitä konventionaalisen sodankäynnin totaalisesta lakkaamisesta kuulee tasaisin väliajoin monesta suunnasta, mutta harvoin sotilasasiantuntijoilta. Mikäli rintamasodat ja massa-armeijat ovat vanhentuneita, pidän suorastaan erikoisena sitä, että  esimerkiksi rajanaapurimme Venäjä investoi silti satoja miljardeja nimenomaan konventionaalisen sodankäynnin joukkoihin, muiden sotilaallisten investointien ohella.

Kotrolla  on näkemys, jonka mukaan ”olennaista on laatu, ei määrä”, eikä nykyisen sodankäynnin maailmassa ole hänen mukaansa käyttöä isoilla ja huonosti koulutetuilla reserviläislaumoilla. Jälleen kerran ollaan oikeilla jäljillä – kehnosti varustellut ja huonosti koulutetut joukot eivät ole optimitilanne. Suomella on eittämättä osittaisia puutteita varustuksessaan, mutta monet kokemukset Euroopan alueelta osoittavat, ettei varustelutaso ole välttämättä muissa asevelvollisuuden muodoissa tai palkka-armeijassa sen parempi. Varusmiesten koulutus on kuitenkin korkeatasoista, ja koulutusmenetelmiä ja suorituskykyä kehitetään jatkuvasti. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin Kotro perustaa väitteensä reserviläisten huonoudesta.

Suomessa pidetään myös joukkotuotannollisten määrien johdosta huolta, että sodanajan joukkoihin sijoitettuna on jatkuvasti mahdollisimman tuoreita ja osaavia joukkoja. Kehnommat varusmiehet eivät välttämättä saa edes sodanajan sijoitusta, ja henkilön palveluksenjälkeinen sijoitus ei etenkään ilman kertauksia pysy kovin montaa vuotta samana. Väite kurjista ressulaumoista ei siis ole kosketuksissa käytännön todellisuuteen.

Seuraavaksi Kotro vaihtaa suoranaisiin tilannetta vääristelevään argumentaatioon ja unohtaa laajemman puolustuspoliittisen kontekstin. ”Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta. Saamme toki toistuvasti lukea kotoisesta mediasta, miten muualla muka katsotaan kadehtien Suomen puolustusratkaisua ja haikaillaan asevelvollisuuden perään. Se on puppua. Jos muut Euroopan maat haluavat Suomen mallin käyttöön, mikseivät ne sitten ota? Siksi, että eivät halua. Eivät halua, koska Suomen malli on susi.”

Monella Euroopan maalla on ollut mahdollisuus luopua asevelvollisuudesta, sillä maiden geopoliittinen sijainti on sen mahdollistanut. Esimerkiksi maat kuten Portugali, Belgia, Alankomaat tai vaikkapa Slovenia elävät sellaisessa geopoliittisessa asemassa, jossa relevantteja sotilaallisia uhkia ei esiinny siinä määrin, että laajemman alueellisen puolustuksen järjestäminen olisi tarpeellista.

Mediassa saatetaan usein viitata ulkomaisiin asiantuntijoihin, jotka ovat esimerkiksi perehtyneet suomalaiseen järjestelmään tai seuranneet harjoituksia. Puolustuspolittiinen perehtyneisyys on kuitenkin kansan tasolla harvinaista, joten osissa maista äänestäjät eivät välttämättä myöskään tunne omaa maanpuolustuksellista etuaan. Asiantuntijoita ei aina kuunnella, vaikka joissain tilanteissa olisi syytäkin. Eri mailla on niin erilaisia geopoliittisia asemia ja poliittisia tilanteita, että Suomen ja satunnaisten muiden Euroopan maiden vertaaminen on yksinkertaisesti älyllisesti epärehellistä.

On myös huomattavaa, että asevelvollisuuden palauttamisesta on keskusteltu esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, ja Ruotsissa toimenpiteisiin on jopa ryhdytty. Ruotsin geopoliittista asemaa voi jossain määrin verrata omaamme, ja jopa siellä, melko asevarusteluvastaisessa ilmapiirissä, ollaan palautettu asevelvollisuus osittaisena täydentämään vapaaehtoista palvelusta. Osassa Euroopan maista on myös edelleen asevelvollisuus muodossa tai toisessa voimassa.

Arno Kotro ehdottaa kehittelemäänsä ongelmaan järkiratkaisuksi asevelvollisuuden lakkauttamista. Tähän väliin lienee paikallaan puolustustekninen pikakertaus: Suomen puolustus perustuu siihen, että alueelliset prikaatit ja taisteluosastot puolustavat koko maata. Juuri millään muulla kuin Kotron kritisoimalla ”massa-armeijalla” ei voida järjestää kriisioloissa koko maan kattavaa puolustusta, vaan pienempi armeija kykenisi vastaamaan nimenomaan vain rajoitetuissa määrin tärkeimpien kohteiden suojaamiseen. Ilman yleistä asevelvollisuutta Suomi käytännössä kertoisi kansalaisilleen, ettei se pysty suojaamaan suuren sotilaallisen kriisin sattuessa kaikkia alueitaan ja kansalaisiaan.

Suomalainen puolustusjärjestelmä ei voi myöskään perustua vapaaehtoisuuteen. Maanpuolustus on liian tärkeä asia, jotta sen voisi jättää ihmisten hyvän tahdon varaan. Vapaaehtoinen asepalvelus kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin esimerkiksi vapaaehtoinen verojenmaksu tai vapaaehtoinen luonnonsuojelu. Puolustusvoimien tulee tarkalleen tietää, paljonko ihmisiä palvelukseen kunakin vuonna tulee, jotta esimerkiksi henkilöstön määrän mitoitus, joukkotuotantotavoitteet ja budjetointi voidaan tehdä kestävästi. 

Suomen puolustusdoktriini ei ole ”Tuntemattomasta sotilaasta”, vaan sitä ollaan erityisesti 2010-luvulla modernisoitu huomattavissa määrin. Nykyinen maanpuolustuksemme on nimenomaan rakennettu niin uusia kuin perinteisempiä uhkia varten. Aina löytyy toki kehitettävää, ja esimerkiksi Natoon liittymisestä voin olla Kotron kanssa samaa mieltä. Järjestelmää voidaan viedä myös tasa-arvoisempaan suuntaan, ja mahdollisesti astetta valikoivammaksi. Täysin lainsäädännöllistä vapaaehtoisuutta ei voi järjestelmään kuitenkaan säätää.

Kotro sanoo, ettei puolustuspolitiikka ole rakettitiedettä. Välillä minusta melkein tuntuu että se on, koska sinänsä loogiset ja melko yksinkertaisetkin, avoimista lähteistä tarkastettavat tiedot pitää selittää ihmisille kerta toisensa jälkeen auki. Nykyaikainen, koko maan kattava puolustus on luotettavinta ja tehokkainta järjestää pakollisella asevelvollisuusjärjestelmällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Emil,

mitä mieltä olet puolueesi (Vihreät) linjauksesta, että asepalvelus pitää säätää yhtäläisesti kaikille sukupuolille vapaaehtoiseksi, eikä ole tarvetta niin suurelle miesmäärälle kuin nyt? On hassua, että olen puolueesi kanssa samaa mieltä ja sinun kanssasi eri mieltä.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Poliitikon ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä edustamansa puolueen kanssa.

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää

Olen puolueeni kanssa tästä täysin eri mieltä, ja yritän asiasta keskusteltaessa aina parhaani mukaan kääntää ihmisten päitä. Toivon, että puolue muuttaisi linjauksiaan joskus lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Profiilitekstissään blogisti kertoo olevansa perinteisen vihreän stereotypian rikkoja, ja näköjään positiivisella tavalla. On ilahduttavaa huomata, että järjelläkin saa olla sijaa Vihreissä.

* * *

Arno Kotro, mistä kukaan voi tällä hetkellä tietää täsmälleen, kuinka suuri miesmäärä on tarpeen pinta-alaltaan laajan Suomen puolustukselle välttämättömän ennalta ehkäisevän pelotteen luomiseksi, sekä mahdollisten tappioiden korvaamiseksi jos aseellinen toiminta pääsee alkamaan Suomesta riippumattomista syistä? Jos joudumme puolustussotaan, kauanko sitä mielestäsi pitää pystyä jatkamaan?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Mutta voitko olla niin perustavanlaatuisessa asiassa eri mieltä puolueesi kanssa kuin sukupuolten tasa-arvo? Sukupuolen perusteella lankeava asevelvollisuus on kaikkein ilmeisin syrjivä ja sukupuolittava rakenne yhteiskunnassamme, ja sen purkaminen olisi parasta mitä voisimme tehdä kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Juuri vihreät nuoret ovat yleensä hienosti toimineet yhdenvertaisuuden puolesta.

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää Vastaus kommenttiin #7

Korjataan lausuntoa hieman. Olen siis sitä mieltä, että asepalvelusta ei pidä säätää kaikille sukupuolille vapaaehtoiseksi. Kaikille sukupuolille pakollista asepalvelusta voidaan muodossa tai toisessa pohtia, mutta se vaatii lisää resursseja. Tämänhetkinen järjestelmä vastaa kustannustehokkaimmalla tavalla Suomen tarpeisiin, joten sen järjestelmän purkamiseen ei ainakaan pidä ryhtyä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #8

Kustannustehokkuutena ei kyllä voi pitää sitä, että suuri osa varusmiehistä koulutetaan turhaan: heille ei ole sijoitusta sodanajan joukoissa. Eiköhän tuo ole pikemminkin nuorten ajan ja yhteiskunnan varojen tuhlausta?

Siilasmaan raportti paljastaa, että noin 90 % resursseista kohdistetaan noin 10 %:lle joukoista. Suurimmalle osalle reserviläisistä ei riitä kertausharjoituksia nimeksikään.

Laivasto on helpoin esimerkki. Joka vuosi merivoimat kouluttaa noin 3000 varusmiestä eli kymmenessä vuodessa 30 000, ja mietipä, kuinka monta heistä tarvitaan kriisin tullen laivastossa, joka on pieni ja joka seilaa käytännössä ammattisotilaiden voimin. Toki tukitehtäviinkin tarvitaan ihmisiä, mutta yhtä kaikki reserviläisten ylituotanto on tolkutonta.

Kaikkein järjettömin ratkaisu tässä tilanteessa olisi se, että tasa-arvoa lähdettäisiin hakemaan kouluttamalla varusmiehiä vielä toinen mokoma lisää, kuten aina välillä kuulee ehdotettavan.

Tuolla kootusti näkemyksiäni, kun ei jaksa kaikkea kirjoittaa uudestaan:

http://www.arnokotro.fi/tekstit/ohion2013.html

PS. Saataisiinkohan kerrankin aikaiseksi tämmöisiä aiheita käsittelevä ketju ilman horinoita "palkka-armeijasta"!

Knippe Jonisson Vastaus kommenttiin #9

Merivoimat jakautuu laivastojoukkoihin, n 10% ja rannikkojoukkoihin n90%. Kaikkea en jaksa toistaa mitä Puolustusvoimien virallisilta nettisivuilta kohdadta Merivoimat löytyy,, mutta laivastojoukot palvelevat pääasiassa laivoilla joista kaikki eivät ole samaan aikaan ajossa yms resursseja ja rahaa säästäviä toimenpiteitä,,,,

Knippe Jonisson Vastaus kommenttiin #9

Merivoimat jakautuu laivastojoukkoihin, n 10% ja rannikkojoukkoihin n90%. Kaikkea en jaksa toistaa mitä Puolustusvoimien virallisilta nettisivuilta kohdadta Merivoimat löytyy,, mutta laivastojoukot palvelevat pääasiassa laivoilla joista kaikki eivät ole samaan aikaan ajossa yms resursseja ja rahaa säästäviä toimenpiteitä,,,,

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää Vastaus kommenttiin #9

Suurimmalle osalle varusmiehistä on sodanajan sijoitus heidän siirtyessään koulutuksesta reserviin. Reservissä olon aikana henkilö saattaa tippua sodanajan joukoista pois, ja tämä tehdään siksi, jotta tehtäviin voidaan sijoittaa nuorempaa väkeä joilla koulutus on paremmin muistissa. Nuorempaa väkeä kannattaa olla sijoitettuna siksi, että uudistetussa taistelutavassa fyysisen suorituskyvyn vaatimukset ovat korkeammat.

En ole nyt aivan varma, mihin resurssilukuihin viittaat. Mikäli puhutaan kertautettavista, johtuu erikoinen suhdeluku siitä, että kertausmäärärahoja on liian vähän. Tämän vuoksi vain tärkeimpiä osia kertautetaan. Kertausmäärärahoja on Siilasmaan raportin jälkeen tosin nostettu, eikä 7 vuotta vanha raportti ennen edes uutta taistelutapaa ole kovin hyvä lähde turvallisuuspoliittiseen argumentaatioon.

Merivoimat kouluttavat esimerkiksi rannikkojääkäreitä, sotilaspoliiseja, merivalvontajoukkoja, huolto-osia ja paljon muuta pelkän laivastokoulutuksen ohella. Kaikki merivoimissa koulutetut eivät suinkaan toimi varsinaisissa aluksissa. Merivoimat vaativat myös paljon joukkoja sodanajan kokoonpanossaan.

Merivoimat eivät myöskään liiku pelkillä ammattisotilailla sodan syttyessä, vaan merivoimien ammattisotilaita tarvitaan myös esimerkiksi rannikkojääkärikomppanioiden ja vastaavien päälliköiksi, sekä erilaisiin esikuntiin sekä muihin tehtäviin. Merivoimissa saattaa olla jossain määrin ylikoulutusta, mutta argumenttisi alkuperäinen sisältö on jälleen kerran täysin irrallaan käytännön toiminnasta.

Tasa-arvoisempaan suuntaan ohjatessa mallia voidaan muuttaa selektiivisemmäksi, mutta selektiivisempi malli vaatisi myös lisäinvestointeja tarkemman seulonnan vuoksi. Varusmiesten tuplaaminen ei luonnollisesti olisi vaihtoehto näillä resursseilla ja fyysisillä tiloilla.

Haluan käydä tätä keskustelua kunnioittavasti, mutta on silti sanottava, että linkissä esittämissäsi väitteissä sekä muussa argumentaatiossasi näkyy selvästi se, että menet puolustusnäkemyksissäsi asiantuntemuksen sijaan aate ja mututuntuma edellä, etkä kiinnitä huomiota teknisiin seikkoihin. Ylempi merivoimakommenttisi oli esimerkiksi oiva esimerkki tästä. Olenko onnistunut muuttamaan mitään näkemyksiäsi perusteluillani, vai onko tämä vain seinälle puhumista?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #13

Se on Emil hassua kun pyrin lukemaan kaikki Suomessa ilmestyvät turvallisuuspolitiikkaa käsittelevät kirjat, seuraan aktiivisesti turvallisuuspoliittista keskustelua, keskustelen jatkuvasti ammattisotilaiden kanssa ja olen tutustunut mm. tarkasti Siilasmaan raportin laskelmiin, ja tulee syytökset siitä, ettei ole perehtynyt asiaan.

Mitkään faktat eivät tue sitä, että Suomen kokoisen maan resursseilla pystyttäisiin varustamaan ja kouluttamaan nykykonfliktien tarpeita vastaavaksi vaikkapa puolen miljoonan reservi, ja esimerkiksi 200 000 sotilaan reservi, jota oikeasti koulutettaisiin ja pystyttäisiin kriisin tullen varustamaan ajanmukaisesti, saataisiin syntymään huomattavasti pienemmällä varusmiesten sisäänotolla kuin nyt.

Mitä tulee väitteisiini merivoimista, sanomani pitää: varusmiehiä koulutetaan aivan liikaa siihen nähden, mikä on kriisiajan tarve.

Koska puolustuspoliittisista asioista emme taida päästä yksimielisyyteen, kai olemme sentään samaa mieltä siitä, että Suomessa kansalaisten pitää olla yhdenvertaisia, ja esimerkiksi koulussa pitää opettaa, että kaikille sukupuolille kuuluu samat oikeudet ja velvollisuudet. Koulujen pitää antaa nuorille selvä viesti, että kenenkään ei tarvitse menne sukupuolensa vuoksi armeijaan tai sivariin. Niin se menee muissakin Euroopan maissa, jotka ovat tasa-arvoasioissa meitä valveutuneempia.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #14

Arno,

yksipuoleisen sivuargumentointisi perusteella olet varsin vähän tutustunut Suomen turvallisuuspolitiikkaan myös pelkän suoranaisesti rahallisen näkökulmasi vuoksi (vrt. #20). Todellisen syventymisesi voisit aloittaa vaikkapa täältä:

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MYÖNTEISET VAIKUTUKSET ASEVELVOLLISELLE JA YHTEISKUNNALLE:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74326/...

SUOMALAISESTA ASEVELVOLLISUUDESTA: TUTKITUISTA EDUISTA JA HAITOISTA:

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia:

https://www.defmin.fi/files/1053/Asevelvollisuusja...

Puolustusministeri: Suomi oli oikeassa säilyttäessään yleisen asevelvollisuuden:

http://www.suomensotilas.fi/puolustusministeri-suo...

Yleinen puolustustahtomme - maamme todellinen puuolustuskyky nykyaikaisine, laajoine resursseineen - ei käy pelkän euron, kuten ei aiemmin markankaan, kautta. Tieteissä ei tuijotella muutuisasti vain pariin sivutekijään - paitsi 'dosentittomat' - kun pääasiasta on kysymys. Pienoisella ammattiarmeijalla - vieläpä jos mielipiteesi otettaisiin johdonmukaisesti tosissaan ja syrjimättömänä: puolet naisia! - olisi vain kuriositeettinen, todella lyhytaikainen merkitys - siis mitäänsanomaton myönteinen vaikutus maamme puolustuksellisessa agendassa - 'Nato hei, tule apuun* (baltit) - rahat meni hukkaan*...

'Lilliputtiarmeijaan' tukeutuminen merkitsisi vain silmien ja aivojen sulkemista tosiasioilta' - kun nykyiselläkin pärjääminen on tosi haasteellista, loppuun asti kysymyksenalaista! - täällä aiheesta lisää:

Suomen sodanajan vahvuuksista ennen ja nyt:

http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133370...

Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/mika-olis...

Aiemmin yli 64 vuotiaat kelpasivat vielä armeijan täydennystehtäviin, nykyisin jo monet yli 84 vuotiaatkin - vrt. kybersodat, jne. - nykyinen reservin 60 raja pitäisikin muuttaa 70 rajaksi, esiupseereilla 80:iin - ellei elinaikaiseksikin terveys ym. huomioiden...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #9

Taistelukosketuksessa tuppaa tulemaan tappioita. Kun osastosta on menettänyt miesvahvuudestaan 30% se on lamautettu, kun tappiot ovat yli 50% se on tuhottu, eikä voi enää suoriutua sille annetuista tehtävistä. Sen takia meillä on reserviä, joista tappiot korvataan uusilla miehillä.

Kuvitteletko oikeasti, että, jos jääkäri- ja panssariprikaatimme onnistuvat voittamaan sen ensimmäisen taistelun, niin Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja sota loppuu? Sinun mallissa koko armeijan toimintakyky loppuu juuri siinä vaiheessa, kun tappiot saavuttavat kriittisen pisteen, koska ei ole reserviä mitä laittaa tilalle. Venäjälle tällainen vastustaja olisi unelma, koska sillä reserviä riittää ja tunnetusti on valmis tuhoamistaisteluihin omista tappioistaan välittämättä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #8

"Tämänhetkinen järjestelmä vastaa kustannustehokkaimmalla tavalla Suomen tarpeisiin"

Ei vastaa, asevelvollisuus on päinvastoin kansantaloudellisesti vapaaehtoismallia kalliimpi. Kyseessä on vain tulonsiirto palkatonta palvelusta suorittavilta varusmiehiltä kaikille heidän työstään hyötyville. Todellinen kustannus ei häviä sillä, että joku pakotetaan työhön ilmaiseksi.

Aiheesta on paljon tutkimustietoa, suosittelen lukemaan esim täältä: http://ohion.fi/faktaa.htm

"Asevelvollisuuden kustannuksia arvostelevassa taloustutkimuksessa onkin nähty, että näennäisestä julkistaloudellisesta edullisuudestaan huolimatta asevelvollisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi sen koettujen kansantaloudellisesti kielteisten vaikutusten kautta. Talousteorian pohjalta argumentoivat ja bruttokansantuotetta mittarinaan pitävät kiinnittävät huomiota siihen, että asevelvolliset itse asiassa maksavat itse puolustusmenojaan joutuessaan tekemään alipalkattua työtä. Asepalveluksen suorittaminen myös lykkää opiskeluja ja lyhentää työuria.

Kyseessä on siis tulonsiirto nuorilta (miehiltä) vanhemmille ikäluokille, joiden verorasitus pysyy pienempänä, koska osa puolustusmenoista maksetaan kaikilta perittävien verovarojen sijaan nuorten ikäluokkien tietyn osan työllä. Tilanteen ongelmallisuutta vahvistaa länsimaiden heikkenevä huoltosuhde, jolloin nuorempiin ikäluokkiin kohdistuu muutenkin aiempaa suurempia taloudellisen tuottavuuden paineita.

Talousteorioista ammentava kritiikki näkee myös asevelvollisuuden rikkovan räikeästi suhteellisen edun ja erikoistumisen periaatteita vastaan. Ihmisten kyvyt ovat erilaisia ja yksilön on mielekästä erikoistua sellaiseen tuottavaan toimintaan, johon hänellä on taipumuksia ja jossa hänen panoksellaan saavutetaan suurin hyöty. On taloudellisen logiikan vastaista määrätä asepalvelukseen siihen huonosti sopivia tai sellaisia, joiden tuottavuus olisi merkittävästi suurempi jollain toisella sektorilla. Talouden näkökulmasta ei siis ole järkeä ”tehdä ekonomisteista pakolla kiväärimiehiä.”"

Professori Panu Poutvaaran sanoin: "Asevelvollisuuden poliittista tukea synnyttää myös se, että huomattava osa äänestäjistä sekoittaa kirjanpidolliset ja todelliset taloudelliset kustannukset, kuvitellen että asevelvollisuus on taloudellisesti edullinen ratkaisu. "

Lähde: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #7

Armeija on tarkoitettu poikkeustilanteita varten, joissa tasa-arvoa tai muitakaan normaaleja ihmisoikeusperiaatteita ei ole mahdollista täysimääräisesti noudattaa. Se, että sukupuolten tasa-arvoon ja vapauteen tehdään poikkeus myös rauhanaikana sodan ajan tehtävään koulutettaessa, tulee luonnollisesti olla mahdollistettu perustuslaissa kuten se onkin. Armeija on myös siitä erityinen instituutio, että siihen satsataan rahaa ja nuorten aikaa toivoen, ettei sitä koskaan tarvittaisi oikeaan käyttöön.

On hienoa, että Vihreistäkin löytyy aitoa isänmaallista ja rehellisen maanpuolustushenkistä ajattelua. Iso osa Suomessa ja muualla Euroopassa toimivista rauhanliikkeistä on perustettu kylmän sodan alkupuoliskolla länsimaihin Neuvostoliiton taloudellisesti ja henkisesti tukemana.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #19

Olen koettanut kovasti selvittää, miten perustuslain yhdenvertaisuuspykälän ja asevelvollisuuslain ristiriita on oikeutettu, mutta perusteluja ei tunnu löytyvän. Olen asiasta vaihtanut ajatuksia eduskunnan oikeusasiamiehenkin kanssa. Perusteluna ilmoitetaan, että asevelvollisuuslain ei ole katsottu olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Tosiasiassahan siinä tietysti on ristiriita, sitä ei kukaan ajatteleva ihminen voi välttää.

Jokainen voi muuten miettiä sitäkin, menisikö sukupuolitettu laki eduskunnassa nyt läpi, jos sitä ehdotettaisiin puhtaalta pöydältä. Ei tietenkään menisi. Kyseessä on ilmiselvä reliikki aivan toisilta ajoilta.

Mutta on kiva olla jostain samaakin mieltä, Mikko. Kylmän sodan aikaiset rauhanliikkeet olivat tosiaan kumman yksisilmäisiä, ja Neuvostoliiton armeija oli jossain retoriikassa jopa rauhanarmeija hirmuisia läntisiä imperialisteja vastaan..

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #22

Mikko Nummelin: - "Eikö asia ole päivänselvä Suomen perustuslaissa (731/1999): 9 § ja 12. luku."

Tarkoitat varmaan 6 §:ää (9 §:ssä puhutaan liikkumisvapaudesta), jossa sanotaan, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Ja kyllä, onhan asia päivänselvä, että asevelvollisuudessa on ristiriita perustuslain 6 §:n kanssa. 12. luku antaa mahdollisuuden laajentaa asevelvollisuus myös naisiin, ja nykyinen käytäntö, missä naiset voivat suorittaa asevelvollisuuden vapaaehtoisina todistaa, ettei sukupuoli voi olla 6 §:ssä tarkoitettu hyväksyttävä syy asettaa eri asemaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #21

Oikeusviranomaiset eivätkä poliitikot osaa tosiaan vastata, minkä takia asevelvollisuus ei olisi perustuslain vastaista.

Itse tulkitsen asiaa nykyisin siihen suuntaan, että maanpuolustusvelvollisuuspykälä antaa avoimen valtakirjan syrjintään, koska maanpuolustusvelvollisuus on niinikään perustuslaissa, maanpuolustusvelvollisuuden toteutumisesta voidaan säätää normaalilla lailla ja yhdenvertaisuuspykälässä on porsaanreikä.

Onhan tuo toki silti selkeästi perustuslain hengen vastaista, kun mitään legitiimiä syytä syrjintään ei ole.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #24

Juhani,

"Legitimiteetti on politiikan tutkimuksessa ja oikeusfilosofiassa käytettävä käsite. Sitä tutkitaan tavallisesti suhteessa poliittisen järjestelmän tai muun yhteiskunnallisen instituution toimintaan. Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä. Tässä tapauksessa legitiimi järjestelmä ei perustu pakkoon, vaan kansalaisten velvollisuudentuntoon järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Ensinnäkään Suomen naisia ei syrjitä - eikä myöskään pakoteta armeijaan. Harva ihminen pitää aseenkäyttöä vain miehille yksinomaan "etuoikeutettunakaan", saati että siten vastaavasti 'syrjisi' täysin luonnonmukaisena meitä - päinvastoin!

Syrjintää lienee korkeintaan se, että kaikki Suomen naiset eivät saa "automaattisesti" asepalvelus-/hengensuojauskoulutusta...

Room 13:4 : sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #27

Legimiteetti ja sen alla perustuslait ja alemmat lait menettävät arvonsa sodan syttyessä. Hyökkääjää ei kiinnosta pätkän vertaa mitä Suomen perustuslaki sanoo kriisiin valmistautumisesta eikä sillä ole viime kädessä merkitystä puolustautujallekaan.

Kaikki keinot käytetään, mitä käytettävissä on, viimeisenä keinona jopa joukkotuhovälineet otetaan käyttöön.

Sodan jälkeisen lainsäädännön määrittelee sodan voittaja ja sen mukaan mennään oli se hauskaa tai ei. Näin kävi mm. Saksalle.

Knippe Jonisson

Merivoimissa koulutetaan Kotro mainitsemasi 3000 sotilasta. Loppu onkin höpöhöpöä. Alle 10% koulutetaan laivoille, suurin osa Rannikkoprikaatissa, nimensä mukaisesti ranniko-olosuhteisiin, UudPr. Laivoille tarvitaan kriisiaikanakin useampi vaihtomiehistö, ihan kuin jääkiekossakaan koko matsia ei vedetä samalla kentällisellä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ja kentälliset pärjää hyvin ilman kertausharjoituksia? Kun on vaan riittävän reipas mies ja asennetta löytyy, niin kyllähän tuolla pärjää nykyajan teknistyneen ja ammatillistuneen sodankäynnin tantereilla..

Knippe Jonisson

Onko se järjestelmän vika jos ei ole rahaa? Samalla logiikalla terveydenhoito voitaisiin lopettaa kun kaukkia ei kyetä hoitamaan. Mutta ihan asiasta,,,ne merivoimakommenttisi tiedot on kyllä ihan jostai muualta kuin asiantuntioilta ja Siiladmaan raportti oli paikoitellen hyvä ja asiallinen mutta nyt todella aika kulkenut sen ohi. Ensivuodelle kh-vrk määrätkin on nodtettu sille tadolle minkä pv ja siviilityöelämä kohtuudrlla kestävät. Ainahan voisit arvodtella poliitikkoja huonosti jaetuista resursseista Puolustusvoimille.

Knippe Jonisson

Niin,,ainahan voi puolustaa vääriä väittämiään alottamalla inttämisen ja ilmiselvien faktojen kieltämisellä. Tutunkuuloista kommentointia harrastat,,,,

Knippe Jonisson

Niin,,ainahan voi puolustaa vääriä väittämiään alottamalla inttämisen ja ilmiselvien faktojen kieltämisellä. Tutunkuuloista kommentointia harrastat,,,,

Knippe Jonisson

Näinhän siinä Siilasmaan työryhmän raportissa sanotaan,,,näköjään,
"F-Securen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan johtama ryhmä jätti tänään raporttinsa puolustusministeri Jyri Häkämiehelle (kok). Sen viesti on, että ammattiarmeijaan ei tarvitsisi siirtyä, vaikka Suomi päättäisi liittoutua sotilaallisesti.

Raportin mukaan varusmiespalvelukseen kannattaa jatkossakin ottaa kaikki palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoiset naiset. Naisten pakollinen asevelvollisuus ei saa ryhmältä kannatusta. Sen sijaan se haluaa jakaa naisillekin enemmän tietoa asepalveluksesta.

Esimerkiksi kutsuntoihin kaavaillaan naisille erillistä osuutta, jossa varusmiespalveluksen suorittanut nainen antaa käytännön vinkkejä.

Valikoiva asevelvollisuus olisi ryhmän mielestä pitemmän päälle ongelmallinen ratkaisu. Valikoivuus johtaisi siihen, ettei asevelvollisuutta koettaisi enää velvollisuudeksi. Varusmiehet olisivat vähemmän motivoituneita, ja asevelvollisuudesta luovuttaisiin vähitellen. Vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei tuottaisi riittävästi halukkaita alun alkaenkaan.

Ryhmässä on arvioitu, että nykyinen 350 000 miehen reservi on turhan suuri, sillä kaikkia siihen kuuluvia ei ole varaa edes varustaa kunnolla. Yhtenä mahdollisena lukuna on ollut esillä 250 000."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olipa kerrankin järkevää tekstiä!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Suomalainen puolustusjärjestelmä ei voi myöskään perustua vapaaehtoisuuteen. Maanpuolustus on liian tärkeä asia, jotta sen voisi jättää ihmisten hyvän tahdon varaan."

"Be that as it may", mutta miksi sitten esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, maan sisäisen järjestyksen valvonta (poliisi), onnettomuuksien uhrien pelastaminen (pelastuslaitos), energian tuotanto tai ruoan tuotanto eivät ole niin tärkeitä asioita, ettei niitä voi jättää ihmisten hyvän tahdon varaan?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Uhkakuvat minimiin – turvallisuutemme uusi ulottuvuus:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1438...

Yhteistyö palvelee huoltovarmuutta:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Nato-jäsenyys olisi huono ratkaisu:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Nato olisi vain sodan lisäaseleikittelyä:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Asevelvollisuudessa on kysymys myös Puolustusvoimien työpaikoista :

http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14901...

Toimituksen poiminnat